Helsingin yliopisto

Kotitalousopettajan ja kotitaloustieteen koulutukset

Kotitalousopettajan ja kotitaloustieteen koulutuksien valintamenettely on yhteinen. Kaikki hakijat hakevat kotitalousopettajan hakukohteeseen ja osallistuvat kotitalousopettajan koulutuksen päävalinnan kaksivaiheiseen valintakokeeseen. Koulutukseen hyväksytyistä voidaan myöhemmin opintojen kuluessa valita vuosittain erillisestä hakemuksesta enintään kolme uutta opiskelijaa kotitaloustieteen koulutukseen. Kotitaloustieteen koulutuksessa suoritettavat kandidaatin ja maisterin tutkinnot eivät sisällä opettajakelpoisuuden tuottavia opettajan pedagogisia opintoja.

Kotitalousopettajan ja kotitaloustieteen koulutuksissa opiskellaan kotitaloustiedettä, joka tutkii kotitaloutta sekä yksilöiden ja perheiden käytännön toimintaa. Kotitaloustieteessä on keskeistä arkikäytäntöihin liittyvän toiminnan ymmärtäminen sekä toimintaedellytysten kehittäminen ulottuen ihmisen koko elämänkaaren alueelle. Kotitaloustieteen tutkimuksessa tavoitellaan kokonaisnäkemystä kotitalouden toiminnasta ja siinä korostuvat taitojen lisäksi toiminnan sosiaalisten, kulttuuristen ja kasvatuksellisten ilmiöiden avaaminen. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat mm. miten arkielämään liittyvät toimintakäytännöt muotoutuvat, miten erilaiset tekijät integroituvat toiminnassa ja millaisia yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia merkityksiä kotitalouden toimintaan liittyy. Kyse on aina ihmisistä ja heidän toiminnastaan sekä toiminnan yhteyksistä ympäröivään yhteiskuntaan ja luontoon.

Kotitalousopettajan koulutuksen suorittaneet ovat kelpoisia perusopetuksen, lukion sekä työväenopiston kotitalouden aineenopettajia. He ovat myös päteviä lehtoreita ammatillisiin oppilaitoksiin sekä ammattikorkeakouluihin, mikäli heillä on tutkinnon ohella vähintään kolme vuotta työkokemusta tutkintoa vastaavista työtehtävistä. Eriasteisten oppilaitosten lisäksi kotitalousopettajat sijoittuvat mm. teollisuuden, kaupan, tuotekehityksen, neuvonnan ja laitostalouden tehtäviin. Sivuainevalinnat ja muu harrastuneisuus vaikuttavat myös osaltaan sijoittumiseen erilaisiin työtehtäviin.

Kotitaloustieteen koulutus on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet kotitalous­tieteestä ilman opettajankoulutusta. Tavoitteena on antaa valmiudet toimia kotitaloudellista asiantuntijuutta edellyttävissä tehtävissä neuvonnan, hallinnon ja suunnittelun, yritystoiminnan sekä tutkimuksen alueilla. Erilaiset sivuaineyhdistelmät lisäävät mahdollisuuksia hakeutua uudenlaisiin työtehtäviin mukaan lukien kansainväliset asiantuntijatehtävät. Kotitaloustieteen koulutuk­sessa tutkinnon pääaine on kotitaloustiede, sivuaineet opiskelija voi valita omaa profiloitumistaan tukeviksi.

Kotitalousopettajan koulutuksessa voi suorittaa ensin kolmivuotisen kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (180 opintopistettä) ja sen jälkeen kaksivuotisen kasvatustieteen maisterin tutkinnon (120 opintopistettä). Kandidaatin tutkinto ei anna sellaisenaan aineenopettajan kelpoisuutta. Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa sivuainevalintojen mukaan joko yhden tai kahden opetettavan aineen aineenopettajan kelpoisuuden.

Kotitalousopettajan koulutuksessa pääaine on kotitaloustiede tai kasvatustiede. Kotitaloustieteen opinnot sisältävät opetettavan aineen, kotitalouden, opinnot vähintään 120 opintopistettä. Kasvatustieteen opinnot sisältävät opettajakelpoisuuteen edellytettävät opettajan pedagogiset opinnot 60 opintopistettä. Tutkintoon sisältyy myös yksi tai useampi vapaasti valittava sivuaine, jotka on mahdollisuus suorittaa oman tiedekunnan tai yliopiston muiden tiedekuntien oppiaineissa sekä muissa yliopistoissa. Sivuaineeksi voi valita esim. jonkin perusopetuksessa opetettavan aineen opinnot, jolloin saa kotitalouden lisäksi aineenopettajan pätevyyden kyseisessä aineessa.

Kotitaloustieteen koulutuksessa voi suorittaa ensin kolmivuotisen kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (180 opintopistettä) ja sen jälkeen kaksivuotisen kasvatustieteen maisterin tutkinnon (120 opintopistettä). Nämä tutkinnot eivät anna kotitalousopettajan kelpoisuutta. Pääaine on kotitaloustiede, jossa suoritetaan 155 opintopisteen laajuiset opinnot. Tutkintoon kuuluu kotitaloustieteen opintojen lisäksi vapaasti omaa profiloitumista tukevia sivuaineopintoja vähintään kahdessa muussa oppiaineessa. Sivuaineet on mahdollista suorittaa oman tiedekunnan tai yliopiston muiden tiedekuntien oppiaineissa sekä muissa yliopistoissa.

Sekä kotitalousopettajan että kotitaloustieteen koulutuksiin kuuluu myös kieliopintoja, tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon voi päästä useiden vaihto-ohjelmien kautta.

Kaikki koulutukseen valittavat tulevat ensin hyväksytyksi opettajankoulutukseen ja opintojen kuluessa kolme opiskelijaa voi vuosittain erillisestä hakemuksesta siirtyä suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkinnot kotitaloustieteen koulutuksessa, johon ei sisälly opettajakelpoisuuden tuottavia opettajan pedagogisia opintoja.

Koulutukseen voi tutustua tarkemmin opettajankoulutuslaitoksen verkkosivuilla.