Tiedekunta Yhteystiedot

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Siltavuorenpenger 5 A, 2. krs
PL 9, 00014 Helsingin yliopisto

Palaute

 

Flamma

Mind the Gap kuuluu nyt muuallakin kuin Lontoon metrossa

Mind the GapMind the Gap between Diginatives and Educational Practices eli “Kuilu oppimiskäytäntöjen ja diginatiivien mielen kehityksen välillä” on Suomen Akatemian rahoittama 4-vuotinen hanke, jota johdetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta.  Mukana on myös tutkijoita Turun ja Jyväskylän yliopistoista. Hanketta esiteltiin pääkaupunkiseudun alakoulujen rehtoreille Siltavuorenpenkereen Minervatorilla 28. helmikuuta.

– Mind the Gap-tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää diginatiivien lähestymistapoja oppimiseen ja vuorovaikutukseen sekä tutkia millainen toiminta tukee mielekästä oppimista, kouluintoa ja hyvinvointia, hankkeen johtaja professori Kirsti Lonka toteaa.

Diginatiivit ovat nuoria, joiden elämä on jo varhain yhdistynyt osaksi uutta teknologiaa, tietoverkkoja ja sosiaalisia verkostoja. Vaikka vain osa nuorista hyödyntää teknologiaa luovalla tavalla, on uusi digitaalinen sukupolvi kytköksissä maailmaan eri tavoin kuin vanhempi sukupolvi eli opettajat ja nuorten vanhemmat. Hankkeessa tutkitaankin kuiluja diginatiivien ja koulun käytäntöjen välillä.

– Koulussa tukeudutaan yhä usein kynään ja paperiin ja yksilötehtäviin, professori  Kai Hakkarainen Turun yliopistosta sanoo.  – Diginatiivit ovat kuitenkin älyllisesti sosiaalistuneet käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa toimintansa välineenä – toisin kuin digisiirtolaiset eli vanhempi sukupolvi.

Hakkaraisen mukaan kasvatuspsykologinen tutkimus osoittaa teknologian välittämän yhteisöllisen oppimisen tuottavan hyviä oppimistuloksia, mutta siitä huolimatta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ei ole juurtunut osaksi koulun arkea.

Mind the Gap -hankkeessa tutkitaan myös tieto- ja viestintätekniikan käytön yhteyttä nuorten mielen ja aivojen kehitykseen. Suoriutuvatko diginatiivit poikkeuksellisen hyvin kahdessa samanaikaisessa tehtävässä ja onko heidän keskittymiskykynsä parempi kuin muiden? Professori ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin jäsen Kimmo Alho tutkii 13-, 16- ja 20-vuotiaiden nuorten aivorakenteita ja toimintaa yhteistyössä professori Synnöve Carlsonin kanssa. Tarkoituksena on etsiä ryhmä-, ikä- ja sukupuolieroja aivorakenteissa, aivotoiminnassa ja tehtäväsuorituksessa. Uusintamittaus tehdään vv. 2015–2016, jolloin nähdään kehitykselliset muutokset. Keskittymiskykyä mitataan lukemistehtävällä, jossa testattava saa kuulokkeiden kautta tehtävään liittymätöntä häiritsevää puhetta, musiikkia tai kohinaa, ja kuuntelutehtävällä, jossa samaan aikaan kuvaruudulla näkyy tekstiä. Kolmantena tehtävänä testattava suorittaa lukemis- ja kuuntelutehtävän samanaikaisesti.

– Pitkittäistutkimuksen avulla voimme saada tietoa motivaation ja hyvinvoinnin kehityksestä, uupumuksen syitä unohtamatta, toteaa professori Katariina Salmela-Aro Jyväskylän yliopistosta.  – Koulusiirtymät voivat olla nuorille kriittisiä, siksi aloitamme tutkimuksemme nyt keväällä, kun siirrytään ala-asteelta yläasteelle.   

Mind the Gap -tutkimusverkosto on neljän professorin ja heidän tutkimusryhmiensä yhteistyötä. Tutkijoilla on laaja kokemus tutkivan ja ilmiöpohjaisen pedagogiikan kehittämisestä ala-asteelta korkea-asteella ja erityisesti opettajankoulutukseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä RYM Sisäympäristöt -hankkeen kanssa.

Lisätietoja tutkimusryhmistä:

Teksti: Mari Peltonen