- Esittely
- Lehdistölle
- Emeritusprofessorit
- Dosentit
- Tilat
- Tieto- ja viestintätekniikan tukipalvelut
- Vuosikertomuksia
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Siltavuorenpenger 5 A, 2. krs
PL 9, 00014 Helsingin yliopisto
Syrjäytyminen alkaa jo peruskoulussa
Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa on juuri päättyneessä 3-vuotisessa hankkeessa tutkittu perimän ja ympäristön vuorovaikutusta syrjäytymisriskin ennustajana. Psykologian tohtori, dosentti Laura Pulkki-Råbackin ja psykologian maisteri Saija Alatuvan mukaan syrjäytymiskehitys alkaa jo peruskoulussa.
Syrjäytymiseen vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet, ympäristö ja yksilön ja ympäristön yhteisvaikutus. Temperamentti-piirteillä on merkitystä siinä, miten nuori menestyy koulussa ja syrjäytyykö hän sosiaalisista suhteista. Tulokset antavat viitteitä siitä, että koulu antaa vain vähän tukea poikien vilkkaammalle temperamentille. Tässä saattaa olla eräs syy sille, että pojat syrjäytyvät herkemmin jatko-opinnoista ja työelämästä kuin tytöt.
Opintomenestys peruskoulussa muodostaa perustan tuleville opinnoille ja työurille. Laura Pulkki-Råbackin ryhmän tutkimus osoitti, että peruskoulun aikainen ylivilkkaus ja aggressio ennakoivat ajautumista epävakaille työurille sekä sosiaalisen aseman heikentymistä.
Tutkimuksen mukaan temperamentti ei yksinään aiheuta syrjäytymistä, mutta yhteisvaikutukset ympäristön ja yksilön välillä voivat pahentaa tilannetta. Esimerkiksi suuri luokkakoko on erityisen haitallinen, jos henkilöllä on sellainen temperamentti ja geneettinen perimä, jotka yhdessä altistavat ympäristön epäsuotuisille vaikutuksille. Lisäksi epävakaa kotiympäristö vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen eniten silloin, jos lapsella on geneettinen herkkyys ympäristön vaikutuksille. Geneettiset herkkyydet liittyivät tässä tutkimuksessa aivojen serotoniini- ja dopamiini-aineenvaihduntaa sääteleviin geeneihin, mutta geneettinen tausta saattaa olla paljon monimutkaisempi kuin mitä tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan.
Opettajien koulutuksessa, samoin kuin poliittisessa päätöksenteossa, tulisi hyödyntää enemmän tietoa oppilaiden yksilöllisyydestä. Koulun pitäisi tarjota mielekkäitä oppimistapoja ja tukea erilaisille temperamenteille. Varhainen puuttuminen häiriökäyttäytymiseen voisi vähentää eriarvoisuutta, joka näkyy kouluissa jo nyt. Koska peruskoulussa tapahtunut syrjäytyminen ennakoi myöhempää syrjäytymistä, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä tähän vaiheeseen.
Laura Pulkki-Råbackin mukaan konkreettisia keinoja, jotka tarjoaisivat tasavertaiset mahdollisuudet suurelle joukolle, voisivat olla muun muassa miesopettajien suhteellisen osuuden lisääminen, koulutilojen muokkaaminen sellaiseksi, että ne mahdollistavat pienryhmät, välitön puuttuminen sosiaalisiin ongelmiin ja luokkakokojen pienentäminen.
Teksti: Mari Peltonen