Helsingin yliopisto

Mistä reflektiossa on perimmiltään kyse?

– Reflektio on tutkimusterminä lähes itsestäänselvyys aikuiskasvatustieteen ja yliopistopedagogiikan tieteenaloilla, sanoo 10.6. Helsingin yliopistossa väittelevä Kaisu Mälkki.  Reflektio (ihmisen omien ajatusten, tunteiden ja toiminnan taustalla olevien olettamusten tiedostaminen ja arviointi) on tärkeä tekijä aikuisen korkeakouluoppimisessa ja ammatillisessa kehittymisessä. Tutkimuksista huolimatta on jäänyt epäselväksi, miksi reflektiota on vaikea toteuttaa ja sillä tavoiteltavia oppimisprosesseja saavuttaa. Kaisu Mälkki kääntää reflektion tutkimuksessa esiin uuden lehden, ja pureutuu väitöstutkimuksessaan reflektion lähtökohtiin, haasteisiin ja edellytyksiin.

Aiemmissa tutkimuksissa reflektiota on käsitelty lähinnä kognitiivisesta näkökulmasta, jolloin on tavoitettu reflektion erilaisia tasoja ja kohteita, mutta itse reflektoimisen edellytykset ja esteet ovat jääneet tavoittamatta. Tämän vuoksi reflektiokeskustelu on painottunut eräänlaisiin idealistisiin kuvauksiin, kun taas inhimillisen oppimisen ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi tarvittavat käsitteelliset välineet ovat jääneet puuttumaan. Mälkin tutkimuksen teoreettiset tarkastelut ihmisen biologispohjaisten emootioiden sekä sosiaalisuuden vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihimme
tarjoavat käsitteellisiä välineitä tarkastella ja analysoida reflektiota ja sen esteitä ja edellytyksiä käytännössä, sekä paikantaa aiemmin tarkastelemattomia väyliä reflektion toteuttamiselle. Tutkimuksessa yhdistetään monialaista empiiristä aineistoa sekä neurobiologista emootioteoriaa.

Mälkin tutkimus herättää ajatuksia laajemmin oppimisesta inhimillisenä toimintana ja ihmisen muutoksen edellytyksistä, esteistä ja mahdollisuuksista; mikä meitä pitää paikallaan olemassa olevissa ajatusurissamme ja miten näitä uria on mahdollista murtaa ja laajentaa?  

* * *

Kasvatustieteen maisteri Kaisu Mälkin aikuiskasvatuksen alan väitöstutkimus Theorizing the Nature of Reflection tarkastetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 10. kesäkuuta klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa: Siltavuorenpenger 3A, sali 302.

Väitöskirjaa myy Unigrafia >>

Väitöskirjan verkkoversio >>

Teksti: Mari Peltonen