Helsingin yliopisto

Nuorisokodin tärkein tehtävä on luoda turvallisuudentunnetta ja vahvistaa omanarvontuntoa

Helsingin yliopistossa 6.11. väittelevä Sarianna Reinikainen tutki nuorisokodissa asuneiden tyttöjen kokemuksia ja nuorisokodin koettua merkitystä. Reinikaisen tutkimus osoittaa, että nuorten jälkihuoltoa olisi tarpeen pidentää ja työntekijöiden ja nuorten terapeuttisen suhteen merkitystä korostaa. Tutkimus on ajankohtainen, sillä sijoitukset kodin ulkopuolelle ja lastensuojelulaitoksiin ovat kasvussa ja sijoitettavat lapset ovat yhä useammin jo nuoruusikäisiä, 13–18-vuotiaita.

Kasvatustieteen maisteri Sarianna Reinikaisen tutkimuksessa on kolme teemaa: kokemukset nuorisokodissa elämisestä, kokemukset selviytymisestä aikuisena ja nuorisokodin koettu merkitys myöhemmälle elämälle.

Reinikaisen tutkimuksen mukaan kokemukset ovat huomattavan erilaisia ja yksilöllisiä. Sama nuorisokoti on koettu ihanaksi, oikeaksi kodiksi, uudeksi maailmaksi, turvasatamaksi, paikaksi asua, rangaistuslaitokseksi ja painajaiseksi – riippuen siitä, miten sen on koettu vastaavan omiin, yksilöllisiin tarpeisiin ja odotuksiin.  Voimakkaimmin ja yleisimmin koetut tarpeet olivat turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen tarpeet, joihin vastaamista voi kokemusten perusteella pitää nuorisokodin tärkeimpänä tehtävänä.

Nuorisokodissa asuneiden tyttöjen asema oli aikuisiässä koulutuksellisesti ja työelämässä ja siten myös taloudellisesti koko väestön naisiin verrattuna huonompi. Ydinperheet ja yksinhuoltajaperheet olivat harvinaisempia, kun taas uusperheitä oli heidän joukossaan koko väestöön verrattuna enemmän. Kokemus selviytymisestä on sen sijaan suhteellisen hyvä, vaikka itsenäisen elämän alkuvaihe on koettu yleisesti vaikeaksi: vallitsevia ovat olleet yksinäisyyden, epävarmuuden ja levottomuuden tunteet. Myöhemmin elämänhallinnan tunne on syntynyt ja vahvistunut muihin liittymisen (oman perheen perustamisen, työn ja ystävien kautta), menneisyyden hyväksymisen ja oman elämisen mallin luomisen avulla. Merkittävimpänä selittäjänä selviytymiselleen tutkimukseen osallistuneet näkevät oman vahvuutensa ja selviytymisen halunsa.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista kokee nuorisokodilla olleen myönteistä merkitystä myöhemmälle elämälleen. Myönteisen merkityksen voi nähdä kolmessa tasossa: pääseminen pois kotoa, hyvien kokemusten ja hyödyllisen opin saaminen ja keskeinen vaikutus omaan ajattelu- ja elämäntapaan. Toisen tason merkitykseen kuuluvat omanarvontunnon vahvistuminen, sosiaalisen ymmärryksen lisääntyminen ja tietojen ja taitojen omaksuminen.
Reinikaisen kyselytutkimukseen osallistui 62 ja haastatteluun 34 henkilöä.

Sarianna Reinikainen on työskennellyt tutkijana Stakesissa (nyk. THL). Tällä hetkellä hän toimii nuorisokodin johtajana.
Sarianna Reinikainen väittelee 6.11. käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Nuorisokodista maailmalle: Kokemuksia nuorisokodissa elämisestä ja aikuisiässä selviytymisestä.  Väitöstilaisuus järjestetään klo 10 osoitteessa Siltavuorenpenger 20 D, sali 1.

Väitöskirjan elektroninen versio >>

Väitöskirjaa myy Yliopistopaino, books@yliopistopaino.fi

Teksti: Mari Peltonen 30.10.2009
Kuva: Ninna Kauppi