Helsingin yliopisto

Tehoaako erityisopetus? Kokeellisia interventioita lukemisvaikeuksien kuntoutukseen

Filosofian maisteri Lotta Uusitalo-Malmivaara tutkii kokeellisesti erityisopetuksen tehoa 6.6. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa tarkastettavassa väitöksessään. Hän selvittää kolmen kuntoutusmenetelmän vaikuttavuutta ensiluokkalaisilla, joilla koulun alkaessa havaittiin lukemisvaikeuksia. Tulokset osoittavat, että useanlaiset menetelmät voivat olla tehokkaita, sillä lapset menestyivät kaikilla kolmella eri menetelmällä ilman suuria ryhmien välisiä eroja.

Uusitalo-Malmivaaran mukaan ensimmäisellä luokalla lukemisessa edistyivät tarkkaavaiset tytöt, toisella luokalla pojat kuroivat eroa kiinni. Tulosten perusteella lukemisen kuntoutus tulisi rakentaa yksilöllisesti huomioiden lähtötaso, kyky hyötyä opetuksesta ja kodin mahdollisuus tukea lasta.

Uusitalo-Malmivaara kokeili lukemisen kuntoutusmenetelminä uutta, tavujen rytmisyyttä korostavaa, kielellistä tietoisuutta ja kirjain-äänneyhteyttä harjoittavaa tavurytmiikkaa. Tavurytmiikkaohjelma rakennettiin monikanavaisista harjoitteista, joiden avulla pyrittiin tavoittamaan kullekin lapselle parhaiten toimiva aistikanava. Toisena kuntoutusmuotona hän käytti kirjain-äänneyhteyttä harjoittavaa Ekapeli-tietokonepeliä. Kolmantena kuntoutusmuotona oli vanhempien aktivointi ääneen lukemiseen. Perheille annettiin tarinakirja, jonka jokaiseen lukuun tehtiin tekstiä laajentavaan keskusteluun kannustavat luku- ja kirjoitusohjeet.

Tutkimukseen osallistui 80 ensiluokkalaista yhdeksän eri espoolaiskoulun 19 luokalta. Oppilaat jaettiin alkutestauksen perusteella neljään samankaltaiseen ryhmään, joista kolme osallistui kuntoutukseen neljännen toimiessa kontrolliryhmänä, joka sai vain koulunsa erityisopetusta. Kuntoutus alkoi ensimmäisen luokan syyskuussa ja kesti 10 viikkoa. Joulukuussa oppilaat testattiin uudestaan lukemisen eri osa-alueilta. Ensimmäinen viivästetty lopputestaus tehtiin ensimmäisen luokan maaliskuussa, toinen toisen luokan syyskuussa ja kolmas toisen luokan maaliskuussa.

Tutkimusryhmät erosivat toisistaan ja kontrolliryhmästä vain vähän ensimmäisen kouluvuoden aikana. Sen sijaan tyttöjen ja poikien välille syntyi merkitsevä ero sekä teknisen lukemisen että tekstinymmärryksen taidoissa joulukuussa, ja ero säilyi maaliskuun testaukseen asti. Myös opettajien tarkkaamattomiksi nimenneet oppilaat jäivät jälkeen tarkkaavaisista heti joulukuun lopputestissä, ja ero kasvoi maaliskuun lopputestissä. Sukupuolten menestykseen ei vaikuttanut käytetty kuntoutusmuoto. Sen sijaan tutkimusryhmään kuulumisella ja tarkkaavuudella oli yhteisvaikutus siten, että tavurytmiikkaryhmän tarkkaamattomat menestyivät koko ensimmäisen luokan heikoiten ja kontrolliryhmän tarkkaavaiset keskimäärin parhaiten. Pienin ero tarkkaavaisten ja tarkkaamattomien välillä oli Ekapeli-ryhmässä.

Toisella luokalla tutkimusryhmät erosivat edelleen toisistaan vähän. Ero tyttöjen ja poikien välillä sekä teknisessä lukutaidossa että tekstinymmärryksessä hävisi toisen luokan aikana kokonaan. Ero tarkkaamattomien ja tarkkaavaisten välillä hävisi teknisessä lukutaidossa ja pieneni tekstinymmärryksessä. Koulun alkaessa mitatun kirjainosaamisen perusteella muodostettujen tasoryhmien välillä ero hävisi teknisessä lukutaidossa mutta säilyi merkitsevänä vielä kevään tekstinymmärryksessä.

Kaikkiaan tutkimukseen osallistuneiden lasten menestys toisen luokan lukutestissä oli parempi kuin normiaineisto antoi odottaa. Luokkiensa heikoimpina alkuseulan perusteella tutkimukseen valikoituneista lapsista 52,3 prosenttia oli lukutestin mukaan normaalilukijoita, kun normiaineistossa vastaava luku kaikilla oppilailla on 72,3 prosenttia. Uusitalo-Malmivaaran mukaan erityisopetuksesta on ollut hyötyä, vaikka menestystä toisen luokan keväällä sekä teknisessä lukemisessa että tekstinymmärryksessä ennusti ennen koulua mitatuista muuttujista parhaiten ei-verbaali älykkyys.

Lotta Uusitalo-Malmivaara väittelee 6.6.2009 kello 12 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa erityispedagogiikan alaan kuuluvasta aiheesta Lukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla - Kolme pedagogista interventiota (Remediation of Reading Difficulties in Grade 1. Three Pedagogical Interventions.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu >>

Teksti: Mari Peltonen
29.5.2009