Helsingin yliopisto

Alkeiskartat ohjaavat näkövammaista lasta kohokarttojen maailmaan

Ympäristömme muuttuu yhä visuaalisemmaksi ja vaatii kykyä hahmottaa tilaa. Näkövammaisen lapsen ei ole helppoa saada käsitystä lähiympäristöstään ja oppia liikkumaan omatoimisesti, kun hän näkemisen sijasta käyttää muita aisteja tilan hahmotukseen. Kasvatustieteen maisteri Helinä Hirnin 5.6. Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä ilmenee, että myös näkövammainen lapsi voi oppia käyttämään karttaa orientoitumisen apuna, jos kartta muunnetaan kohokartaksi, jota voi lukea sormin tunnustelemalla. Kohokartan lukeminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista vaan taito, joka pitää opetella.

Helinä Hirn tutkii väitöksessään, voiko esikouluikäinen näkövammainen lapsi oppia lukemaan kohokarttoja järjestelmällisen ohjauksen avulla? Hän on kehittänyt opetusohjelman kohokartan lukemisen opetteluun ja jolla voi harjoitella orientoitumisen taitoja sekä reittejä. Hirn kuvaa kahdeksan oppimistehtävää sisältävän kehittämisohjelman. Ohjelmaan liittyvät opetusvälineet ovat yksinkertaisia, kartanomaisia alkeiskarttoja (pre-maps). Niiden avulla näkövammainen lapsi oppii leikinomaisesti ymmärtämään, mitä kartta käsitteenä tarkoittaa ja miten kartta kuvaa ympäristöä ja osoittaa kohteiden sijainnin silloin, kun lapsi ei ulotu koskettamaan niihin kädellään. Lisäksi lapsi oppii ymmärtämään, mitä symboli ja karttamerkki tarkoittavat ja miten kolmiulotteinen pienoismalli muuntuu kaksiulotteiseksi kohokartaksi.

Hirn toteutti kehittämisohjelman tavallisissa päiväkodeissa, neljä esikouluikäistä näkövammaista lasta osallistui ohjaukseen. Kaksi lapsista oli syntymästään sokeita: Yksi lapsi oli menettänyt näkönsä kahden vuoden ikäisenä; hänellä oli hieman näköä, mutta oudossa tilassa hän toimi käyttäen sokeain tekniikoita. Yksi lapsista oli heikkonäköinen. Kaikki opetustuokiot videoitiin. Hirnin mukaan lasten edistyminen vaihteli. Kaksi lasta suoritti ohjelman menestyksekkäästi. Kaksi muuta lasta olivat iloisia osallistujia, mutta heillä oli ongelmia ylläpitää jatkuvaa kiinnostusta ohjaustuokioiden ajan. Toinen heistä suoritti lopulta ohjelman, ja toinen lapsi saavutti lähinnä orastavat taidot. Lasten suoritusten tulokset sekä vanhempien ja opettajien antamat positiiviset lausunnot vahvistavat, että tämä kohokarttojen harjoitusohjelma soveltuu esikoulun opetusmateriaaliksi näkövammaiselle lapselle ja että kohokarttoja voi oppia lukemaan systemaattisen ohjauksen avulla. Myös näkövammaisen lapsen vanhemmat, esikoulun opettajat ja avustajat voivat käyttää ja soveltaa ohjelmaa erilaisissa arjen tilanteissa.

Helinä Hirn ohjaa näkövammaisia lapsia liikkumistaidossa. Hän käyttää tutkimuksensa tuloksena syntyneitä alkeiskarttoja tila- ja suuntakäsitteiden opettamisessa. Hänen tavoitteenaan on myös kehittää ohjelmaversio, joka soveltuisi aikuisten näkövammaisten ihmisten karttataitojen ohjaukseen, sillä kohokarttojen käyttö voi helpottaa ja nopeuttaa outoon ympäristöön tutustumista ja uusien reittien oppimista. 

Helinä Hirn väittelee 5.6. klo 12 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa erityispedagogiikan alaan kuuluvasta aiheesta Pre-maps - An Educational Programme for Reading Tactile Maps.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu >>

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Snellmaninkatu 3 (Arppeanum).

Teksti: Mari Peltonen
28.5.2009