Helsingin yliopisto

Peruskoulun opetussuunnitelma ei tue oppimisprosessi

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 4.9. tarkastettavasta Erja Vitikan väitöksestä ilmenee, että peruskoulun opetussuunnitelma ei nykymuodossaan tarjoa välineitä oppimisprosessin aktiiviseen hallintaan, vaan korostaa tiedollisia suorituksia. Näin ollen opetussuunnitelma ei myöskään toimi perusopetukselle asetettujen yleisten kasvatustavoitteiden välineenä tarkoituksenmukaisesti.

Opetussuunnitelman kehittämisen kulmakiviksi Vitikan tutkimuksen mukaan nousevat teemakohtaiset tavoitteet, oppimisprosessin tukeminen ja pedagogisten piirteiden esiin nostaminen. Vitikka ehdottaa laajempien tavoitteiden nostamista opetussuunnitelman laatimisen lähtökohdaksi ja siten vahvistaa oppiaineiden välisiä yhteyksiä. Oppimisen tavoitteena olisi myös nähtävä entistä vahvemmin erilaiset taidot tietojen rinnalla. Lisäksi opetussuunnitelman tulisi antaa opettajille välineitä oppilaiden oppimisprosessin tukemiseen pedagogisin keinoin. Tällöin opetussuunnitelmassa olisi kuvattava erilaisten oppimisympäristöjen, työtapojen ja työvälineiden käyttö osana opetuksen toteuttamista. Myös oppilaan arvioinnin tulisi kohdistua oppimisprosessin eri vaiheisiin, ei yksinomaan oppimisen lopputuloksen mittaamiseen.

Vitikka kertoo opetussuunnitelman sisällöllisen kehittämisen keskeisenä haasteena olevan tiedon muotojen uudelleen organisoinnin sekä tiedon integroinnin. Opetussuunnitelman eri osa-alueilla ei ole riittävästi yhteyttä toisiinsa. Oppiaineiden puitteissa opiskeltu tieto on sirpaleista, eikä se kaikilta osin vastaa niitä tiedonhallinnan ja ongelmanratkaisun muotoja, joita tarvitaan koulun ulkopuolella, erityisesti työelämässä. Koulussa käsiteltävä tieto ei myöskään liity riittävällä tavalla jokapäiväisen elämän ymmärtämiseen.

Opetussuunnitelman pedagogisia piirteitä tulisi laajentaa ja monipuolistaa. - Peruskoulun opetussuunnitelma ei nykyisellään tarjoa juurikaan mahdollisuuksia koulun ulkopuolella opittujen taitojen hyödyntämiseen kouluopiskelussa, kasvatustieteen maisteri Erja Vitikka kertoo. Kouluoppiminen on rajattu formaaliin kouluympäristöön ja koulun määrittelemiin sisältöihin, mikä luo ristiriitoja koulun ja oppilaan muun elämänpiirin välille. - Jotta oppilaat kokisivat opiskelun mielekkääksi, olisi koulupedagogiikan kyettävä vastaamaan heidän tarpeisiinsa ja kiinnostuksensa kohteisiin relevantilla tavalla, Vitikka sanoo. Etenkin virtuaaliset oppimisympäristöt ja sosiaalinen media ovat monipuolistaneet opiskelua, mikä tulisi huomioida opetussuunnitelman tasollakin.

Erja Vitikka on analysoinut tutkimuksessaan perusopetuksen opetussuunnitelman rakennetta ja pohtinut sen kehittämismahdollisuuksia. Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdesta opetussuunnitelman peruste-asiakirjasta, Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994 sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Vitikan tutkimus avaa opetussuunnitelman kokonaisuutta uudesta näkökulmasta, ja haastaa opetussuunnitelman kehittäjät arvioimaan opetussuunnitelmamme nykyistä rakennetta ja luonnetta opetussuunnitelmauudistuksen kynnyksellä.

Erja Vitikka väittelee 4.9. kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Opetussuunnitelman mallin jäsennys-sisältö ja pedagogiikka kokonaisuuden rakentajina (Structuring of the Curriculum Design: Content and Pedagogy Constructing the Whole ). Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 osoitteessa Siltavuorenpenger 10, auditorio 1.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatusalan tutkimuksia 44. Väitöskirjaa myy Suomen kasvatustieteellinen seura.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5401-46-2  

Teksti: Mari Peltonen
27.8.2009