Helsingin yliopisto

MS-potilaiden kognitiiviset häiriöt ovat yleisiä ja ne tulisi tunnistaa varhain

Neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti Eija Rosti-Otajärvi selvittää Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 16.1. tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan pahenemisvaiheittain etenevää MS-tautia sairastavien potilaiden kognitiivisten häiriöiden yleisyyttä, luonnetta ja etenemistä sekä neuropsykologisen PASAT-testin luotettavuutta ja toistettavuutta MS-potilaiden kognitiivisen suoriutumisen arvioinnissa. Tutkimusmenetelminä hän käytti kliinisiä neuropsykologisia testejä. Väitöksestä ilmenee, että kognitiiviset häiriöt ovat varsin yleisiä MS-potilailla.

Rosti-Otajärven tutkimuksen mukaan kognitiivisia häiriöitä ilmeni 42 prosentilla MS-potilaista, lievimmät häiriöt mukaan lukien. Häiriöille oli luonteenomaista erityisesti tiedonkäsittelyn hidastuminen sekä muistihäiriöt. Ryhmätasolla MS-potilaiden kognitiivinen suoriutuminen säilyi suhteellisen vakaana vuoden seurannan aikana. Neuropsykologiset testitulokset kohenivat uusintatutkimuksessa kuitenkin MS-potilailla vähemmän kuin terveillä verrokeilla. Yksilötasolla MS-potilaiden kognitiivisten häiriöiden kirjo todettiin laajaksi, niin niiden luonteen, vaikeusasteen kuin etenemisenkin osalta. Rosti-Otajärven tulosten perusteella PASAT-testin sisällyttämistä voidaan suositella osaksi MS-potilaiden neuropsykologista arviointia. Kuitenkin testitulosten luotettava tulkinta edellyttää testin rajoitusten huomioimista.

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus, ja sen kansantaloudellinen merkitys on suuri. Kyseessä on parantumaton tulehduksellinen keskushermoston sairaus, joka aiheuttaa sekä valkean että harmaan aineen vaurioita. Kognitiivisen toimintakyvyn, kuten muistin, tarkkaavaisuuden ja tavoitteisen toiminnan säätelyn häiriöt, ovat MS-taudissa yleisiä ja laaja-alaisesti potilaan elämänlaatuun vaikuttavia, mutta ne jäävät usein alidiagnosoiduiksi. Luotettavia kognitiivisen suoriutumisen arviointimenetelmiä tarvitaan niin kliiniseen kuin tutkimustyöhönkin. Paced Auditory Serial Addition Test (PASAT) on numeerinen tarkkaavuuden, työmuistin sekä tiedon käsittelyn nopeuden arviointimenetelmä, jota on yleisesti käytetty MS-potilaiden neuropsykologisessa arvioinnissa.

PASAT todettiin tutkimuksessa kohtuullisen tarkaksi testiksi MS-tautiin liittyvien kognitiivisten häiriöiden tavoittamisessa. Matemaattiset vaikeudet ja testijännitys heikensivät myös niiden potilaiden PASAT-tulosta, joilla ei todettu ongelmia kattavassa neuropsykologisessa arviossa. MS-taudille tavanomainen väsyminen oli objektiivisesti osoitettavissa suoriutumisen heikentymisenä testin loppua kohden. PASAT-tulos koheni toistomittauksissa merkittävästi testioppimisen vuoksi. Tästä huolimatta testin toistettavuus oli erinomainen. 

MS-potilailla varsin yleisesti esiintyvät kognitiiviset häiriöt tulisi havaita varhain, jotta niiden aiheuttamia haittoja voitaisiin vähentää. Eija Rosti-Otajärven mukaan neuropsykologinen tutkimus on keskeisin menetelmä MS-potilaiden kognitiivisten muutosten tunnistamiseksi.

Eija Rosti-Otajärven  psykologian alaan kuuluva väitös  Cognitive deficits and the Paced Auditory Serial Addition Test performance among patients with multiple sclerosis julkaistaan sarjassa University of Helsinki, Department of Psychology, Studies 55. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5106-7  

Eija Rosti-Otajärvi työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa neurologian ja kuntoutustoimen yksikössä neuropsykologina.

Teksti: Mari Peltonen
12.1.2009