Helsingin yliopisto

Opettajat kirjallisuudessa 1930-luvulta tähän päivään

Karjalan kannakselta evakoksi lähtenyt filosofian maisteri Pekka Silventoinen väittelee 21.11. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kirjallisuuden opettajakuvasta 1930-1990-luvuilla, jolloin koulumaailmassa koettiin yhteiskunnallisia muutoksia ja koulutuspoliittisia uudistuksia. Silventoinen tutkii itsekin kokemaansa, lähinnä oppikoulunopettajien kirjoittamien kouluromaanien opettajakuvaa. Vertailuaineistona hän käyttää Ruotsin koululaitoksen opettajien kirjoittamia kouluromaaneja, joissa vastaavasti tarkastellaan ruotsalaisessa yhteiskunnassa ja koululaitoksessa tapahtuneita muutoksia ja niiden heijastumia kouluromaanien opettajien henkilöhahmoissa.

Silventoisen tutkimuksen päähuomio kiinnittyy erityisesti sellaisiin kouluromaaneihin, joissa oppikoulunopettajan henkilökuvaus kohdentuu koulunuudistuksen aikaan, eli Suomessa 1960−1970-lukuun ja Ruotsissa 1930–1940-lukuun. Näistä lähtökohdista tutkimuksen pääkohteina olivat suomalaisten opettajien Anneli Toijalan ja Sampo Haahtelan kouluromaanit sekä Haahtelan innoittajana toimineen ruotsalaisen opettaja Hugo Swenssonin kouluromaanit.

Analysoidut kouluromaanit ovat aihepiireiltään realistisia kouluromaaneja, joissa toimintaympäristönä on fiktiivinen kouluyhteisö opettajineen ja oppilaineen ja kouluyhteisön kokonaisvaltainen toiminta. Romaanien kouluyhteisöissä henkilöhahmot kehittyvät moniäänisessä todellisuudessa vuoropuheluin ja kanssakäymisin. Tämä ilmenee erityisesti koulunuudistuksia ja kasvatustavoitteita koskevissa kuvauksissa ja koulutuspoliittisissa keskusteluissa ja mielipiteissä puolesta ja vastaan. Kouluromaanien päähenkilöt vaikuttavat ja kehittyvät yhdessä koulumaailman tapahtumien kanssa heijastaen näin kouluhistoriallista kehitystä.

Silventoisen tutkimustulokset osoittavat opettajakuvien olevan kirjoltaan moninaisen ja edustavan toisessa ääripäässä ammatissaan kehittymätöntä, arkirutiineihinsa vetäytynyttä opettajakuvaa ja toisessa ääripäässä ammatissaan kehittyvää ja uudistusmielistä opettajakuvaa. Opettajakuvat ovat lähes poikkeuksetta psykologisesti uskottavia. Yhtäläisyydet vertailuaineistona oleviin ruotsalaisten kouluromaanien opettajakuviin ovat selkeät. Esille nousevat yhtäältä niin ihanteelliset, maltilliset kuin kapinallisetkin uudistajat kuin toisaalta muutoksiin kriittisesti suhtautuvat säilyttäjät sekä isona ryhmänään sivusta seuraajat, jotka eivät sano omaa mielipidettään suhtautumisestaan tulevaan koulunuudistukseen. Peruskoulun suunnitteluvaihe herättää pelonsekaisia tuntemuksia opettajan aseman heikkenemisestä ja byrokratian lisääntymisestä. Oman lisänsä keskusteluun tuo kouludemokratia vahvoine poliittisine latauksineen.

Pekka Silventoinen on malliesimerkki elinikäisestä oppimisesta. Hän on syntynyt Karjalan kannaksella 15.3.1934, suorittanut ylioppilastutkinnon Lappeenrannan lyseossa, valmistunut kansakoulunopettajaksi v. 1958 sekä filosofian kandidaatiksi (maisteri) Helsingin yliopistosta v. 1965. Työuransa hän on tehnyt koulutuksen parissa eri tehtävissä ja ennen eläköitymistään v. 1997 hän toimi muun muassa Uudenmaan läänin maaherrana. Väitöstutkimuksensa hän on tehnyt eläkkeelle siirtymisensä jälkeen uutena haasteena elämälleen.

Pekka Silventoinen väittelee soveltavaan kasvatustieteeseen kuuluvasta aiheesta Kouluromaanien opettajakuva 1930-luvulta 1990-luvulle-ihanteellisia, kapinallisia ja oman tien kulkijoita. Väitöskirjan elektroninen versio on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4955-2

Väitöskirjaa myy käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto www.helsinki.fi/behav/kirjasto/palvelut/
julkaisumyynti/

Teksti: Mari Peltonen
18.11.2008