Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
 

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Tietoa tiedekunnasta:

Osoite:

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Siltavuorenpenger 5 A, 2. krs
(Minerva-talon uusi puoli)
PL 9, 00014 Helsingin yliopisto

Yhteystiedot >>

Palaute:

Tutkimus selvitti, miten suomalaiset kommentoivat matkapuhelimen käyttöä

Miten suomalaisista puhutaan kännykkäkansana? Miten suomalaisuus liitetään matkapuhelimiin tai niiden käyttämiseen? Miten suomalaiset kommentoivat kahta vastakkaista kännykkäviestinnän tavoitetta: olla tavoitettavissa ja olla häiritsemättä? Miten kännykän käyttöön suhtaudutaan eri tilanteissa?

Tohtori Saila Poutiainen tutki suomalaisten tapaa kommentoida matkapuhelimen käyttöä. Tutkimuksessa analysoitiin kännykkäaiheista puhetta ja kirjoituksia. Tutkimusaineistona oli kymmeniä haastatteluja, satoja lehtijuttuja ja yleisönosastokirjoituksia sekä julkisia luentoja, radion puheohjelmia, internetin keskustelupalstoja ja kirjoja. Tutkimuksessa yhdistyvät viestinnän, kielitieteen ja antropologian tutkimus.

Matkapuhelinta kommentoidaan usein erityisesti suomalaisille sopivaksi: se mahdollistaa viestinnän välimatkakin kautta, jopa ilman puhumista. Puheessa ja kirjoituksissa korostetaankin sitä, että suomalaiset eivät osaa puhua, vaikka kaikilla on kännykkä ja pohditaan, pitäisikö suomalaisia opettaa sen käytössä.

Kännykkään puhumisesta käytetään usein vähätteleviä sanoja kuten lörpöttely, kälätys, höpötys, pälätys. Tällaista puhetta julkisilla paikoilla pidetään toisia häiritsevänä ja tarpeettomana. Julkisissa tiloissa arvostetaan erityisesti ”asiallisesti puhumista”, vaikka muuten henkilökohtaisten suhteiden ylläpitämiseksi käydyt pitkät keskustelut – lörpöttelypuhelut - koetaankin tarpeellisina ja miellyttävinä. Matkapuhelimeen puhumisen kommentoinnissa pilkottaakin kulttuurisia käsityksiä siitä, miten pitäisi olla toisten kanssa julkisissa tiloissa ja millaista on mielekäs ja arvokas viestintä. Samoin kommenteissa paljastuu julkisen ja yksityisen tilan kulttuurinen raja.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös universaaleina pidettyjä tarpeita ”olla häiritsemättä muita” ja ”olla tavoitettavissa”. Suomalaisten kommenteissa ”rauhassa oleminen” piirtyy kulttuurisesti merkittäväksi ja yleisesti tunnistettavaksi ja hyväksytyksi tavaksi olla – sellaiseksi olemiseksi, joka selittää viestintävalintoja ja viestinnälle annettuja merkityksiä.

Ph.D. Saila Poutiainen väitteli toukokuussa Yhdysvalloissa (University of Massachusetts Amherst, Department of Communication) aiheesta ”Finnish Cultural Discourses about the Mobile Phone Communication” (Suomalaisia kulttuurisia diskursseja matkapuhelinviestinnästä). Hän toimii puheviestinnän lehtorina Helsingin yliopiston puhetieteiden laitoksella.

Teksti: Tiina Salo, kuva: Riikka Salo

3.9.2007

Uutiset:

Ajankohtaista:

Yliopistolaisille:

Alma - HY:n intranet