Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Väitös: Joka luokalla voi muutama oppilas huonosti

Riittääkö, että enemmistö oppilaista voi hyvin, jos tavanomaisen kokoisessa luokassa keskimäärin kolme tai neljä oppilasta voi huonosti?

Helena Thunebergin erityispedagogiikan alaan kuuluva väitöstutkimus kyseenalaistaa oppilaiden varhaiset opetukselliset valikoitumiset ja niiden kriteerit. Tietyn tyyppiseen luokkaan joutuminen tai pääseminen määrää oppilaiden tulevan koulu-uran laatua ja suuntaa.

Tutkimuksen mukaan sekä selektiivisissä luokissa, joihin oppilaat on valittu testeillä, että yleisopetuksen luokissa enemmän kuin joka neljäs sijoittui "onnettomiin suorittajiin", joiden koulumenestys oli kyllä hyvä, mutta psyykkiset perustarpeet tyydyttyvät heikosti. Toisaalta yhtä suuri osa näiden luokkien oppilaista kuului hyvin pärjäävien ja parhaiten voivien ryhmään.

Ennakko-oletuksia vahvistavasti havaittiin, että erityisopetuksen oppilaat ja pojat olivat yliedustettuina "motivoitumattomien ja heikosti suoriutuvien" klusterissa ja kaikkein suotuisimmassa alaryhmässä erityisoppilaiden osuus oli erittäin vähäinen. Se ei kuitenkaan ollut koko totuus, vaan osa erityisoppilaista sijoittui ryhmään, jossa perustarpeet olivat kunnossa ja koulusaavutukset keskimääräisiä.

Tutkija korostaa, että kaikkien riittävän hyvinvoinnin tukeminen koulussa ei vaadi lisäresursseja, vaan se on mahdollista, kun lähdetään psyykkisten perustarpeiden tukemisesta: autonomiasta, pätevyydestä ja liittymisestä. Mitä enemmän oppilas tuntee olevansa oppimisensa ohjaimissa ja kuuluvansa yhteisöön, sitä paremmin hän hyväksyy myös ulkopuolisia tavoitteita - mikä on kouluoppimisen edellytys.

Pätevyyden tunne saa tarttumaan uusiin haasteisiin. Pätevyyden tunnetta kasvattavissa oppimisympäristöissä älykkyys ymmärretään muotoutuvana ja moniulotteisena ja virhe nähdään tutkimuskohteena eikä uhkana. Pinnallisen suorittamisen sijasta oppilaat innostuvat todellisesta oppimisesta, kun ulkonaisen palkitsemisen sijasta iloitaan yhdessä omista ja muidenkin kehitysaskelista. Oppimisympäristötekijöillä voidaan vaikuttaa siihen, miten oppilas tulkitsee opettajilta, vanhemmilta ja tovereilta saamaansa palautetta.

KL, FM Helena Thuneberg väittelee 20.6.2007 klo 12.00
käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Is a majority enough? Psychological well-being and its relation to academic and prosocial motivation, self-regulation and achievement at school (Psyykkinen hyvinvointi koulussa ja sen yhteys akateemiseen ja prososiaaliseen motivaatioon, itsesäätelyyn sekä koulusaavutuksiin)". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Bulevardi 18, suuri sali.

Väitöskirja on julkaistu Soveltavan kasvatustieteen laitoksen julkaisusarjassa. Väitöskirjan sähköinen versio on julkaistu E-thesis-palvelussa.

Teksti: Tiina Salo
19.6.2007