Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Heinonen-Tuomaala tutkii sikiö- ja lapsuusajan vaikutuksia

Psykologian laitoksen kehityspsykologian tutkimusryhmän tutkija Kati Heinonen-Tuomaala käynnistää hankkeen, joka selvittää sikiö- ja lapsuusaikaisten ympäristötekijöiden merkitystä myöhemmälle psyykkiselle hyvinvoinnille.

Heinonen-Tuomaala rahoittaa "Etiology of mental and behavioral disorders: Exposure to adverse prenatal and childhood environments" -hankkeensa Emil Aaltosen säätiön myöntämällä 190 000 euron suuruisella projektiapurahalla.

Tutkimus on osa laajempaa professori Johan Erikssonin (Helsingin yliopiston kansanterveystieteenlaitos ja Kansanterveyslaitos) aloittamaa kohorttitutkimusta, jossa on seurattu yli 10 000 suomalaisen naisen ja miehen kasvua ja kehitystä aina syntymästä myöhäisaikuisuuteen asti. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on tarkastella, ennustavatko sikiöajan ympäristöolosuhteiden indikaattoreina pidetyt syntymäkoko ja raskauden kesto myöhempää psyykkistä hyvinvointia. Toisena tavoitteena on tarkastella äidin raskaudenaikaisen stressin merkitystä myöhemmän psyykkisen hyvinvoinnin taustalla - kohorttitutkimukseen osallistujista osa on sikiöaikana altistunut talvi- ja jatkosotien aiheuttamalle stressille äidin kautta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, onko lapsuudenaikainen ero vanhemmista yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Tiedetään, että osa kohorttitutkimuksen osallistujista on lähetetty lapsuutensa aikana väliaikaisesti sotalapsiksi Ruotsiin tai Tanskaan. 

Heinonen-Tuomaalan tutkimus tuottaa uudenlaista tietoa raskaus- ja lapsuusaikaisten kokemusten merkityksestä psyykkisen hyvinvoinnin taustalla. Hankkeen käytössä oleva aineisto on historiallisesti ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Teksti ja kuva: Niina Haasola
9.10.2006