Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Väitös mielikuvien rakentumisesta työmuistissa

Virpi Kalakosken väitöstutkimuksessa tarkastellaan asiantuntijoiden mielikuvien rakentumista työmuistissa.

Psykologian alaan kuuluvan väitöskirjan tutkimuskysymyksenä oli, onko aiemmin opitun tiedon hyödyntäminen työmuistia kuormittavissa mielikuvatehtävissä automaattista hahmojen tunnistamista vai onko kyse mielikuvien muotoutumisesta aiemmin opitun tiedon avulla. Taitotason, ärsykkeiden havaintopiirteiden ja ärsykkeiden rakenteen vaikutusta muisti- ja ongelmaratkaisutehtävissä suoriutumiseen tutkittiin shakinpelaajilla, taksinkuljettajilla ja muusikoilla. Kalakoski kehitti tutkimusta varten menetelmän, jonka avulla voidaan tutkia muistikuvan muotoutumisen mekanismeja. Koehenkilöille esitettiin yksi kerrallaan shakkipelin siirtoja, peliaseman nappuloita, kadun nimiä tai visuaalisia nuotteja ja heidän tehtävänään oli muistaa esitetty materiaali kuvittelemalla kokonaisuus, joka siitä muodostuu. Väitöskirja perustuu viiteen osajulkaisuun, joissa raportoituihin 13 kokeeseen osallistui yli 150 eritasoista henkilöä.

Tulokset osoittivat, että kaikilla tutkituilla aloilla asiantuntijat suoriutuivat muita paremmin muisti- ja ongelmanratkaisutehtävissä. Jos tehtävässä käytetyn materiaalin rakennetta muutettiin siten, ettei se vastannut tavanomaista jäsennystä, asiantuntijoiden suoriutuminen heikkeni joka tehtäväalalla. Esimerkiksi jos taksinkuljettajille esitettiin kadun nimet aakkosjärjestyksessä sen sijaan, että nimet olisi esitetty reitin mukaisessa järjestyksessä, muistaminen heikkeni. Jos ärsykkeiden havaintopiirteitä muutettiin, asiantuntijoiden suoriutuminen ei juuri heikentynyt. Esimerkiksi shakkinappuloiden korvaaminen mustilla pisteillä ei juuri vaikuttanut shakkimestarien suoriutumiseen.

Kalakosken tutkimus osoittaa, että laajoja ja komplekseja näkö- ja kuulomielikuvia, jotka ylittävät työmuistin rajoitukset, voidaan muodostaa vain, jos pystytään hyödyntämään säilömuistitietoa. Asiantuntijoiden omaan alaan liittyvän poikkeuksellisen hyvän muistamisen ja ongelmanratkaisun taustalla ei ole vain tuttujen hahmojen automaattinen tunnistaminen, vaan hitaampi ja tietoisempi prosessi, jossa mielikuva muotoutuu työmuistissa aiemmin opitun tiedon avulla. Asiantuntijoiden muistikuvat eivät kuitenkaan ole tarkkoja kuvia vaan tulkittuja muistiedustuksia, joissa tehtävän kannalta epäolennaiset piirteet ovat sumentuneet ja olennaiset piirteet korostuneet.

Virpi Kalakosken väitöskirjan Constructing skilled images tarkastustilaisuuden 3.11.2006 tiedot löytyvät yliopiston tapahtumakalenterista. Väitöskirjan sähköinen versio on julkaistu E-thesis-palvelussa.

Teksti: Niina Haasola
Kuva: Kaupunkimittaus, Helsinki 099/2004
31.10.2006