Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
 

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Tietoa tiedekunnasta:

Osoite:

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Siltavuorenpenger 5 A, 2. krs
(Minerva-talon uusi puoli)
PL 9, 00014 Helsingin yliopisto

Yhteystiedot >>

Palaute:

Väitös lahjakkaista virolaisista ja suomalaisista lapsista

Oppiva lapsiInkeri Ruokonen on tutkinut 26.8.2005 tarkastettavassa väitöskirjassa virolaisia ja suomalaisia lahjakkaita lapsia heidän oppimisympäristössään.

Keskeisiä motivaation virittäjiä lasten oppimisympäristössä olivat perhe, koulu, ystävät ja harrastukset. Lapset toivoivat saavansa viettää enemmän yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa. Virolaiset vanhemmat toivoivat, että perheen toimeentulo olisi ollut riittävämpi esimerkiksi lasten harrastustoimintaan. Suomalaisperheiden lahjakkailla lapsilla olikin mahdollisuus harrastaa monia erityisharrastuksia virolaisia lapsia enemmän.

Kaikki tutkimuksessa mukana olleet lahjakkaat lapset opiskelivat tavallisissa esiopetus- tai koululuokissa. Opettajat kokivat tarvetta eriyttää lahjakkaiden lasten opetusta ja kehittää oppimisympäristöjä monimuotoisemmiksi molemmissa maissa. Lahjakkaat lapset Virossa ja Suomessa kokivat olevansa hyviä ja innokkaita oppijoita. He arvostivat laadukasta opetusta, olivat kiinnostuneita useista eri asioista ja kykenivät konstruktiiviseen oppimistoimintaan. Virolaiset opettajat arvioivat virolaiset lahjakkaat lapset vastuuntuntoisemmiksi verrattuna suomalaisten opettajien arviointeihin. Suomalaiset opettajat taas arvioivat lapset sosiaalisemmiksi kuin virolaiset opettajat. Varsinkin virolaisilla opettajilla oli tarve eriyttää opetusta kaikkien lahjakkaiden oppilaiden kohdalla, ja molemmissa maissa opettajat kokivat tarpeen eriyttää opetusta erityisesti lahjakkaiden poikien osalta.

Molempien maiden lahjakkaiden lasten omien kuvausten mukaan heillä on rikas oppimisympäristö ja monimuotoinen vuorovaikutusverkosto. Kummassakaan maassa kotiympäristö ei lasten kuvausten perusteella antanut stereotyyppisiä roolimalleja esimerkiksi kotitöiden tekemisen suhteen. Opetuksessa lapset toivoivat nopeampaa etenemistahtia ja vaihtelevampia oppimisympäristöjä. Vain suomalaiset lapset toivat haastattelussa esille kiusaamisongelman koulussa, mutta olivat kehittäneet siihen selviytymisstrategioita.

Ruokosen väitös kuuluu kasvatustieteen alaan. Vuosina 1999–2003 tehdyssä tutkimuksessa oli mukana yhteensä 64 lahjakasta lasta molemmista maista. Tutkitut lapset olivat 6-8-vuotiaita.

Väitöstilaisuuden aika ja paikka löytyvät yliopiston tapahtumakalenterista. Väitöksen elektroninen julkaisu löytyy osoitteesta http://ethesis.helsinki.fi/.

Lue myös väitöksestä yliopiston Tiede & tutkimus -kanavalla julkaistu uutinen.

Teksti: Niina Haasola
Kuva: Eero Roine
25.8.2005

Uutiset:

Ajankohtaista:

Yliopistolaisille:

Alma - HY:n intranet