Helsingin yliopisto

Kansainvälisyys elämäntapana

Yliopistopedagogiikan yliopistonlehtori, filosofian tohtori Erika Löfströmille kansainvälisyys ja kansainvälinen verkostoituminen ovat rikastuttavia oman opetus- ja tutkimustyön ja itsensä kehittämisen vuoksi. Vuosi 2008 oli Erika Löfströmille varsin kansainvälinen: suuri osa alkuvuodesta kului Tallinnan yliopistossa 2-vuotisen EU-hankkeen parissa ja syksyn Löfström vietti vierailevana Fulbright-tutkijana Yhdysvalloissa University of West Florida -yliopistossa.

Tallinnan yliopistossa Löfström toimi associate professorin virassa opettajankoulutuslaitoksella, jossa hän kehitti kasvatuspsykologian opetusta ja tutkimusta.Tallinnan yliopiston kanssa tutkimusyhteistyö jatkuu edelleen. Käynnissä on projekti, jossa tutkitaan opettajankoulutuksen kiinnostavuutta. Löfströmin mukaan virolaisopiskelijoita ei erityisemmin kiinnosta opettajanura eikä sitä arvosteta samalla tavalla kuin meillä. – Aineenopettajan koulutukseen haetaan hyvin vähän, opettajista on pula, hän sanoo. – Opiskelijan lähtökohtien ymmärtäminen ja opiskelijan tukeminen ovat tärkeitä, kun häntä innostetaan opettajan uralle, Löfström jatkaa. – Virossa ei aineenopettajakoulutuksen ensimmäisten kolmen vuoden aikana ole lainkaan pedagogisia aineita. Siksi projektissa tutkitaan, mikä innostaa opettajan uralla, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijan päätökseen hakeutua aineenopettajakoulutukseen ja mikä saa opiskelijan luopumaan opettajan urasta. Tutkimuksen avulla pyritään löytämään keinoja toisaalta innostaa opiskelijoita opettajanuralle, toisaalta tukea opettajan uraa tavoittelevia opiskelijoita kolmen ensimmäisen, aineopintoihin keskittyvän vuoden aikana.     

Työ Tallinnan yliopistossa poiki uusia kansainvälisiä kontakteja. Samassa projektissa mukana olleen yhdysvaltalaisen kollegan kautta järjestyi vierailukutsu Floridaan UWF:aan psykologian laitokselle. – Halusin tutkia opiskelijoiden käsityksiä tutkimusetiikasta ja aihe kiinnosti floridalaisia, Löfström kertoo. Floridan kokemus oli mielenkiintoinen myös siksi, että Yhdysvalloissa monissa yliopistoissa jopa kaikkien perusopiskelijoiden tutkimussuunnitelmat arvioidaan tutkimuseettisessä lautakunnassa. Meillä Suomessahan esimerkiksi kasvatustieteen graduja ei viedä eettiseen lautakuntaan, vaan tutkimuksen eettisyyttä arvioidaan ohjaajan kanssa ja seminaareissa. Molemmissa käytännöissä on puolensa, Löfström toteaa. Tutkimusetiikan ymmärtämiseksi omakohtaiset kokemukset ovat tärkeitä, hän jatkaa. – Olisi tärkeää, että opiskelijoita otetaan mahdollisuuksien mukaan tutkimusprojekteihin mukaan jo ennen graduvaihetta, sillä eettinen herkkyys, jota tutkimuksen teossa tarvitaan, ei ole sisäänrakennettu olemassa oleva kyky vaan pikemminkin sitä kannattaa ajatella opeteltavissa olevana taitona, mikä vuorostaan on yliopistopedagogiikan näkökulmasta kiinnostava kysymys.

Erika Löfström pitää Tallinnan ja Floridan tapaisia pidempiä vierailuja antoisina, sillä ne antavat mahdollisuuden tutustua syvemmin paikallisiin tapoihin tutkia ja opettaa. Kansainvälistä verkostoitumista voi kuitenkin toteuttaa myös kotimaasta käsin. Löfström toimii erään kansainvälisen verkoston Helsingin yliopiston koordinaattorina. Mukana verkostossa on 10 Euroopan maata ja se järjestää vuosittain EU:n Erasmus-vaihto-ohjelman puitteissa yliopistojen yhteisiä kesäkouluja, viimeksi Viron Haapsalussa. Kesäkoulussa yliopistojen opettajat, tutkijat ja opiskelijat pohtivat yhdessä eurooppalaisen koulutuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä ja tutkimusta.

Kansainvälisyys on Löfströmille jo elämäntapa. Nykyisessä työssään yliopistopedagogiikan yliopistonlehtorina hän vastaa sekä ruotsin- että englanninkielisestä yliopistopedagogiikan koulutuksesta. Viime vuonna kasvatustieteen laitoksen yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö järjesti nykyisessä laajuudessaan ensimmäisen englanninkielisen yliopistopedagogiikka I-kurssin. Koulutuksiin osallistui yliopiston ulkomaalaisia opettajia lähes kaikista maanosista.