www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/LukuIII-8

   
   
   
 

8 Portfolio

 
 

Portfolio on opiskelutehtävien kokoelma, joka edustaa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti opiskelijan osaamista ja opettajaidentiteetin kasvua. Portfolio on omiin tavoitteisiin ja työskentelyn tuloksiin kohdistuvan itsearvioinnin tulos. Portfolio on luonteeltaan sekä prosessi että produkti.

Portfolio prosessina

Portfoliotyöskentelyssä pyritään systemaattisesti dokumentoimaan ja osoittamaan oman henkilökohtaisen oppimisprosessin luonnetta ja laatua. Opettajan pedagogisten opintojen tuloksena syntyy kokoava portfolio, jota voidaan kutsua opintokaariportfolioksi tai näyteportfolioksi. Se on opintojen kuluessa syntyneistä opiskelu- ja harjoittelujaksojen osaportfolioista jäsennetty kokonaisuus.

 


Kuvio 11. Portfolio koko opiskelun kestävänä prosessina

Portfoliotyöskentely on syklinen oppimisprosessi, jossa menneisyyden kokemusten tarkastelu yhdistyy nykyhetken toimintaan ja arvopohdintaan ja suuntaa kohti tulevaa. Yksittäisen oppimistapahtuman spiraalimaisuus ilmenee myös toiminnallisena jatkumona, jossa asetetaan tavoitteita, kerätään informaatiota ja materiaalia, valitaan ja dokumentoidaan materiaalia, reflektoidaan kerättyä materiaalia, arvioidaan itseä sekä laaditaan uusi suunnitelma ja tavoitteet toiminnalle. (vrt. Niikko, 2000, s. 72-73.) Mitä enemmän ajan myötä syklissä on kierroksia, sitä enemmän kerääntyy kokemusta, jota reflektoida. Opiskelun edetessä pedagoginen ajattelu kehittyy ja laajentuu käsittämään myös objektiteoreettista ja metateoreettista ajattelua.

Oppiminen portfoliotyöskentelyyn vie oman aikansa. Kuten Niikko (2000, s. 26) toteaa, harvoilla ensi kertaa portfoliota tekevillä on selkeää näkemystä siitä, mikä portfolio ja sen tehtävä on. Ensimmäisten portfolioiden laatimiseen tuleekin olla selkeät ohjeet. Kokemuksen myötä kehittyy kyky kirjoittaa, jäsentää, valikoida ja arvioida ja yksilö oppii dokumentoimaan toimintansa, pyrkimyksensä, havaintonsa, ajatuksensa sekä tunteensa.

Portfolio ammatillisen kasvun ja identiteettityön välineenä

Portfolion on todettu olevan parhaimmillaan pitkäkestoisen prosessin tukena. Opettajan pedagogisten opintojen aikana luodaan opiskelijalle ammatillisen kasvun puitteet, jossa kokemus kasvusta on kuitenkin hyvin henkilökohtainen prosessi. Ammatillisuuden omaksuminen on persoonallinen prosessi. Toimintaansa reflektoimalla opiskelija luo omaa tarinaansa ja omaa käyttöteoriaansa.

Portfoliotyöskentelyssä opiskelija itse on keskiössä, hän on aktiivinen, itsenäinen ja itseohjautuva toimija. Kuten Niikko (2000, s. 27) toteaa: ”Tutkimalla portfoliota, tarkastelemalla ja muokkaamalla sitä uudelleen portfolion tekijä rakentaa sekä persoonallista että ammatillista identiteettiään ja toimintafilosofiaansa. Kuviossa 12. on pyritty kuvaamaan ammatillisen ja persoonallisen kasvun yhteyttä. Ammatillisuuteen tähtäävät opettajaksi opiskelun puitteet määrittelevät sitä identiteettityötä, jota opiskelija henkilökohtaisella ja persoonallisella tasolla käy.

 

Kuvio 12. Portfolio sekä ammatillisen kasvun että persoonallisen identiteettityön ilmentymänä (Hännistä 1996, mukaillen)

Hänninen (1996, s. 47) liittää ammatillisten kvalifikaatioiden haltuun ottamiseen seuraavanlaisia persoonallisen kasvun alueita. (1) Portfolion tehtävä on tukea luovan ja persoonallisen otteen omaksumista. Opettajuus itsessään on hyvin paljon persoonallisuuden kautta kehittyvä prosessi. Portfolio antaa mahdollisuuksia itselle soveltuvien toimintatapojen ja omien luovien voimien löytämiseen ja tunnistamiseen. (2) Portfolio auttaa tunnistamaan, arvioimaan ja rikastamaan omia ajattelu- ja toimintatapoja. Portfoliotyöskentelyn yhteydessä usein kirjoitetaan päiväkirjaa, joka palvelee juuri oman toiminnan ja ajattelun työstämistä. Eräs opetusharjoittelija kertoo harjoittelupäiväkirjan kirjoittamiskokemuksesta seuraavaa:

“Aikaisemmin en ollut pitänyt tämänkaltaista päiväkirjaa ja siitä syystä sen kirjoittaminen tuntui aluksi hankalalta. ... Melko nopeasti kirjoittamisesta tuli tapa, eikä se enää tuntunut kovin työläältä. Itse asiassa päiväkirjan kirjoittaminen ei ollutkaan rasite, vaan se auttoi selkeyttämään omia ajatuksia, ideoimaan uusia asioita, kirjaamaan ylös hyödyllisiä neuvoja jne. Mielestäni opettajan toimessa päiväkirja voi olla jopa mainio stressinpurkuväline. Siihen voi siirtää mielessä sekavasti pyöriviä ajatuksia, jolloin omaa energiaa vapautuu muihin tehtäviin. Toisaalta, kun asiat ovat myös paperilla, niitä on helpompi työstää mielessäkin.“

Kolmanneksi (3) portfolion persoonallisen ja ammatillisen kasvun ominaisuudeksi Hänninen erittelee yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen lisääntymisen. Eräs portfoliotyöskentelyn olennainen piirre on arvioinnin ja palautteen systemaattinen dokumentointi. Palautteen anto on yksi vaikeimmista inhimillisen vuorovaikutuksen muodoista. Samalla kun oppii itsestään ja omasta toiminnastaan, oppii myös muilta opiskelijoilta ja ohjaajiltaan. Opetusharjoittelu on yksilön vuorovaikutustaitojen osalta varsin vaativa opiskelujakso. Portfolion myötä opiskelija tunnistaa ja tiedostaa omaa rooliaan ja tehtäväänsä sosiaalisessa kentässä. Lisäksi (4) Hänninen toteaa, että portfolion tehtävä on vahvistaa itsetuntemusta ja itsetuntoa. Eritellessään omia kokemuksiaan ja arvioidessaan omaa työskentelyään opiskelijan itsetuntemus vahvistuu. Opiskelija saa palautetta sekä ympäristöstä että itseltään. Olennaista kuitenkin on, että palaute on rakentavaa ja että se on yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Itsetuntemuksen vahvistumisen rinnalla itseluottamus ja itsearvostus kasvavat. Näin syntyy terve ammatillinen ja persoonallinen itsetunto.

Portfoliotyöskentelyssä opiskelija yhdistää omaa elämäntarinaansa opintokaareen, seuraa omaa kehitystään, luo perustan omalle pedagogiselle ajattelulleen, oppii arvioimaan työskentelyään ja lisäksi oppii todentamaan ja raportoimaan sitä.

Portfolio produktina

Portfoliota nimitetään usein kasvun salkuksi tai kansioksi. Se voi muodoltaan olla raportti, kansio, cd-rom, dokumentteja sisältävä laatikko, albumi, videofilmi, tietokonelevyke, kasetti tai webbisivut. Olennaista on, että ohjatun harjoittelun yhteydessä portfoliossa edellytetyt osat ja tehtävät liitetään siihen. Usein eri harjoittelujaksoissa portfoliotyöskentely painottuu erilaisiin teemoihin. Seuraavassa luetellaan erilaisia elementtejä, käsitteitä ja tehtäviä, joita opetusharjoitteluportfolioon ja portfoliotyöskentelyyn voidaan liittää. Niitä ovat:

  • Perusportfolio
  • Näyteportfolio
  • Portfoliokooste tai –tiivistelmä
  • Lokikirja
  • Päiväkirja
  • Palaute
  • Opettajuusessee
  • Elämäntarinat
  • Metaforat
  • Mielikuvat
  • Käsitekartat

Keskeisin jako, joka portfoliotyöskentelyssä usein tehdään, on perusportfolion ja näyteportfolion välillä. Perusportfolioon kerätään kaikki mahdollinen harjoittelujaksossa koostettu materiaali kun taas näyteportfolioon opiskelija valitsee opiskelujakson parhaita töitä, tekee tiivistelmiä ja yhteenvetoja työvaiheista, arvioi ja reflektoi työskentelyä ja sen tuloksia. Näyteportfolio on siis jonkinlainen tiivistelmä tai kooste harjoittelukokonaisuudesta. Voidaan puhua myös portfoliokoosteesta tai portfoliotiivistelmästä.

Mikäli harjoittelujaksossa ei ole erillistä harjoittelun seurantakorttia, johon erikseen kuitataan konkreettiset harjoittelua koskevat suoritukset, voidaan portfolioon edellyttää liitettävän ns. lokikirja, joka tarkoittaa tapahtumien luettelointia, jossa näkyy harjoittelujakson tapahtuma, sen päiväys, aika ja sisältö.

Portfolioon liittyy olennaisena osana päiväkirjan kirjoittamista. Siinä arvioidaan omaa toimintaa ja peilataan sitä asetettuihin tavoitteisiin. Päiväkirjan avulla voi tavoittaa oman persoonallisen tapansa ja tyylinsä toimia opettajana. Toisaalta päiväkirja on myös terapeuttinen tapa antaa itselleen palautetta. Se auttaa purkamaan harjoittelussa suoriutumisen paineita ja löytämään itsestä uusia luovia voimavaroja.

Portfolioon kuuluu sekä itsearviointi että muilta kollegoilta tai ohjaajilta saatu palaute. Jokainen harjoittelija voi itse esittää toivomuksia siitä, mihin asioihin palautteessa voisi keskittyä ja myös laatia oman opetuksensa tueksi arviointilomakkeita (ks. luku 6). Portfolioarviointiin Niikko (2000, s. 42) kytkee seuraavanlaisia keskeisiä tehtäviä. Portfolio auttaa tekijää tarkkailemaan omaa kehitystään ja hyödyntämään palautetta itsetietoisuuden lisäämiseksi. Portfolio valaisee ristiriitaa omien havaintojen ja ulkoisen osaamista koskevan informaation välillä sekä selkeyttää tiedon dokumentointia.

Ohjatun harjoittelun portfoliotyöskentelyyn voivat didaktikot sekä ohjaavat opettajat antaa erillisiä tehtäviä, joiden avulla voidaan kohdentaa työskentely harjoittelun olennaisiin asioihin, rikastaa opiskelijan ilmaisun tapoja ja myös vähentää portfoliotyöskentelyyn liittyvää mahdollista hämmennystä. Seuraavassa esimerkkejä erilaisista portfoliotehtävistä.

Opettajuusesseen tehtävänä on, että opiskelija pohtii oman opettajuutensa perusteita ja linkittää elämäntarinaansa senhetkiseen ammatilliseen vaiheeseen. Opettajuusesseeseen voidaan liittää esimerkiksi vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi haluat opettajaksi? Millainen opettaja haluat olla? Millä tavalla haluat oppiaineeseen kytkeytyvän sivistyksen opettaa? Mikä on opetusfilosofiasi?

Väisänen ja Silkelä (2003, s. 11-13) kytkevät opetusharjoitteluprosessiin erilaisia opettajan ammatilliseen kehitykseen liittyviä tehtäviä. Elämäntarinalla tarkoitetaan opiskelijan kirjoittamaa kertomusta omasta elämästään. Se on persoonallinen menneen elämänkulun kerronnallinen rekonstruktio. Näin opiskelija voi organisoida kokemuksiaan, kuvata ja jäsentää maailmaa sekä antaa merkityksiä elämälleen.

Metaforat on todettu opettajan ajattelun tutkimuksessa (vrt. Syrjäläinen, 2003) tärkeäksi opettajan työtä jäsentäväksi apuvälineeksi. Kuten Väisänen ja Silkelä (2000, s. 11-13) toteavat, metaforat kertovat jotain opiskelijoiden pedagogisista perussuuntautumisista ja opettamiseen, oppimiseen ja opettajan rooleihin liittyvistä uskomuksista. Metaforat synnyttävät voimakkaita mielikuvia, jotka auttavat muistamaan, oivaltamaan ja ymmärtämään. Hyödyllistä on, jos opiskelijat voivat jakaa keskenään omia opettamiseen ja opettajuuteen liittyviä metaforiaan.

Mielikuvat ovat metaforien sukulaisia. Mielikuvien avulla voidaan saada kosketus opettajan ja opiskelijan praktiseen ja käytännölliseen tietoon. Mielikuvat voivat liittyä esimerkiksi opetuksen malleihin tai siihen mitä tietyn aineen oppitunti tyypillisesti käsittää. Mielikuvatyöskentelyn avulla voidaan myös edesauttaa oppituntien suunnittelua. Omaa suunnittelutaitoa voi kehittää käyttämällä tietoisesti hyväksi tulevaan tilanteeseen orientoivia mielikuvia. Mielikuvatyöskentely myös nopeuttaa oman ryhmän oppilaiden tuntemusta. Harjoittelija joutuu usein aloittamaan uuden oppilasryhmän kanssa ja oppimistapahtumalle eduksi on, että oppilaantuntemus käynnistyisi mahdollisimman pikaisesti. Tässä yksinkertainen mielikuvatyöskentely on aina hyödyksi. Portfolioon voidaan siis liittää erilaisia oppilaantuntemukseen liittyviä mielikuvatehtäviä. Mielikuvien työstämiseen sopii esimerkiksi piirtäminen niissä tapauksissa, jolloin sanallisesti on vaikea ilmaista teemaan liittyviä asioita.

Käsitekartan avulla voidaan esittää käsitteiden välisiä mielekkäitä yhteyksiä. Näin opettajuuteen, opetuksen toteuttamiseen ja arviointiin liittyviä merkityksiä voidaan tutkia. Erityisen antoisaa se on, kun voidaan havaita opiskelijoiden käsitysten muuttumista pitkällä aikavälillä. (ks. Väisänen & Silkelä, 2003, s. 40)

Lue lisää portfoliosta:

Portfolio oppimisen ja arvioinnin tukena, OPH
Portfolio opiskelun työvälineenä, Oulun yliopisto
Peda.net portfolio-ohjeet
Opetushallituksen edu.fi –palvelun portfolio-ohjeet
Niikko, A. Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä
TieVie virtuaaliyliopistohankkeen portfoliosivut


 
   
   
 

Praktikumikäsikirja 2004
Studia Pædagogica 33
Tekijät: Erja Syrjäläinen, Riitta Jyrhämä ja Liisa Haverinen. Verkkoversio: Eeva Mussaari.

Päivitetty: Marraskuu 2008