Helsingin yliopisto

Opintoaikoja rajaava laki

Yliopistolakia (556/2005, 18d-f) muutettiin vuonna 2005 siten, että korkeakoulututkinnoille määriteltiin tavoitteelliset suorittamisajat sekä säädettiin opiskeluoikeuden kestosta ja opiskeluoikeuden jatkamisesta. Laki koskee ainoastaan niitä perustutkinnon suoritusoikeuksia, jotka ovat alkaneet 1.8.2005 tai sen jälkeen.

Niillä käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon (KK ja KM tai HuK ja FM), on tutkintojen suorittamisen tavoiteaika viisi vuotta. Poikkeuksena on psykologian koulutus, jossa tutkintojen (PsK ja PsM) suorittamisen tavoiteaika on viisi ja puoli lukuvuotta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Opintoaika on kokonaisuudessaan siis seitsemän vuotta (KK ja KM tai HuK ja FM) tai seitsemän ja puoli vuotta (PsK ja PsM).

Ne käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden vain alempaan korkeakoulututkintoon (KK-tutkinto lastentarhanopettajan koulutuksessa), on tutkinnon suorittamisen tavoiteaika kolme vuotta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Opintoaika on kokonaisuudessaan siis neljä vuotta.

Ne käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden vain ylempään korkeakoulututkintoon (KM tai FM), on tutkinnon suorittamisen tavoiteaika kaksi vuotta. Poikkeuksena on psykologian koulutus, jossa maisterin tutkinnon tavoiteaika on kaksi ja puoli lukuvuotta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Opintoaika on kokonaisuudessaan siis neljä vuotta (KM tai FM) tai neljä ja puoli vuotta (PsM).

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa yhteensä enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tutkinnon suorittamisaikaan ei yliopistolain mukaan lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä.

Helsingin yliopiston yhteiset periaatteet

Rajauslain toimeenpanosta Helsingin yliopistossa on säädetty rehtorin päätöksellä (133/2008, 3.6.2008). Yliopiston tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija suorittaa tutkintonsa tavoiteajassa tai viimeistään lain salliman opiskeluajan kuluessa. Rehtorin päätökseen sisältyvät lisäksi seuraavat periaatteet:

• Mikäli opiskelija on poissaolevana yhteensä enintään neljän lukukautta muun kuin vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisen taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, hänen ei tarvitse ilmoittaa poissaolon syytä yliopistolle.
• Työvoimahallinnon tarpeita palveleva, vähintään vuodeksi kerrallaan tehtävä opintojen keskeyttäminen rinnastetaan poissaolevaksi ilmoittautumiseen.
• Jos opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen, hänen tutkinnon suorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana.
• Jos opiskelijan rekisteristatus (läsnäoleva tai poissaoleva) vaihtuu kesken lukukauden, määräytyy lukukauden rekisteristatus sen mukaan, onko opiskelija kyseisen lukukauden viimeisenä päivänä läsnä- vai poissaolevana.

Yliopiston opiskelijarekisterin ylläpitämässä Oodi-järjestelmässä on kunkin opiskelijan opinto-oikeuden päättymispäivä rajauslain mukaisesti. Opiskelija näkee WebOodista opinto-oikeuksiensa voimassaoloajan. Tiedot päivittyvät automaattisesti joka yö. Opinto-oikeuden päättymispäivä on joko 31.7. tai 31.12. Yliopiston opiskelijapalvelut ilmoittaa opiskelijalle kirjallisesti opiskeluajan päättymisestä.

Opiskeluoikeuden jatkaminen lakisääteisin perustein

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Jos opiskelijan opinnot ovat viivästyneet näiden syiden vuoksi, opiskelijan tulee ilmoittaa viivästymisen syy ja kulunut aika yliopiston opiskelijaneuvontaan (Fabianinkatu 33). Ilmoituksen yhteydessä opiskelijan tulee esittää mainittuihin syihin perustuvat todistukset opiskeluajan jatkamista varten. Opiskelijaneuvonnan virkailija tallentaa tarvittavat tiedot Oodiin. Opiskelijan tulee itse huolehtia yliopistoon läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumisesta.

Opiskeluoikeuden jatkaminen lisäajan myöntämisen perusteella

Opiskelijalle voidaan myöntää hakemuksesta lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, mikäli opiskelija ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa. Edellytyksenä on, että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun . Lisäaikaa koskevaa päätöstä tehtäessä otetaan huomioon myös mahdolliset aikaisemmat lisäaikapäätökset.

Opiskelijan tulee tehdä lisäaikaa koskeva hakemus (ansökan på svenska) käyttäytymistieteelliselle tiedekunnalle ja toimittaa se liitteineen tiedekunnan kansliaan. Lisäaikaa koskevaan anomukseen tulee liittää ainakin seuraavat dokumentit:

• opintosuunnitelma, josta tulee käydä ilmi seuraava asiat:
  - yksilöity luettelo tutkinnosta puuttuvista opinnoista
  - suunniteltu aikataulu tutkinnosta puuttuvien opintojen suorittamiseksi
  - tutkinnon suunniteltu valmistumisaika lukukauden tarkkuudella
• selvitys opintojen viivästymisen syystä
• kuvaus opiskelijan elämäntilanteesta, mikäli opiskelija haluaa hakemuksessaan vedota yksilöllisiin syihin sekä anomusta tukevat dokumentit (esim. lääkärintodistus).

Jos opiskelija tarvitsee apua opintosuunnitelman tekemisessä, tulee hänen ottaa yhteyttä laitokselle opintosuunnitelmista vastaavaan henkilöön (esim. amanuenssi tai opintosihteeri). Opintosuunnitelman voi tehdä WebOodin hopsina, oman koulutuksen opintosuunnitelmalomakkeelle (esim. psykologian koulutuksen opiskelijat) tai vapaamuotoisesti esimerkiksi Excelissä.

Mikäli opiskelija hakee lisäaikaa toisen tai sitä useamman kerran, lisäaikaa haettaessa tulee anomukseen liittää lisäksi selvitys siitä, millä tavoin opinnot ovat edenneet sekä perustelut sille, miksi opinnot eivät ole edenneet ensimmäisen lisäaika-anomuksen yhteydessä esitetyn opintosuunnitelman mukaisesti.

Lisäaikaa myönnettäessä voidaan ottaa huomioon opiskelijan henkilökohtainen elämäntilanne, mm. seuraavat tekijät:

• opiskelijan sairaus tai vaikea elämäntilanne
• yhteiskunnallinen osallistuminen opiskeluaikana
• osallistuminen kansainväliseen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon
• systemaattinen huippu-urheiluun valmentautuminen
• perheellisyys ja hoitovastuu
• ansiotyö
• osallistuminen yliopistoyhteisön toimintaan

Lisäaikaa ei ole mahdollista myöntää, mikäli opiskelijan opinnot ovat edenneet merkittävästi alkuperäisen valmistumissuunnitelman aikataulua hitaammin eikä opiskelija ole esittänyt hitaalle etenemiselle hyväksyttävää syytä.

Lisäaikaa on mahdollista myöntää korkeintaan kaksi lukuvuotta. Lisäaikaa ei ole mahdollista myöntää, mikäli jäljellä olevia opintoja ei voi suorittaa kyseisen ajan puitteissa. Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaisesti opintojen tulisi edistyä siten, että opiskelija suorittaa keskimäärin 60 opintopisteen laajuiset opinnot lukuvuosittain.

Opiskelijan tulee jättää lisäaikaa koskeva anomus hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kaksi kuukautta ennen opintoajan päättymistä. Lisäaikapäätöksiä ei tehdä kesäaikaan (juhannuksesta elokuun puoliväliin) henkilökunnan vuosilomien vuoksi.

Lisäajan myöntämisestä päättää tiedekunnan dekaani. Lisäaika myönnetään aina määräajaksi, vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi lukukaudeksi. Mikäli opiskelija hakee opinnoilleen lisäaikaa rajauslain perusteella, opiskelija ei enää kuulu Etappi-järjestelmän piiriin.

Tieto myönnettävästä lisäajasta sekä dekaanin päätöksen numero ja päivämäärä tallennetaan Oodiin tiedekunnan kansliassa. Päätöksestä ilmoitetaan opiskelijalle kirjeitse. Opiskelijan tulee itse huolehtia yliopistoon läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumisesta.

Opiskeluoikeuden menettäminen

Opintoaikojen rajauslain mukaan opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt henkilö haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

Lisäaikaa koskevaan kielteiseen dekaanin päätökseen liitetään valitusosoitus hallinto-oikeuteen sekä tieto oikeudenkäyntimaksusta. Kielteisen dekaanin päätöksen numero ja päivämäärä tallennetaan Oodiin.

Linkit:
- Yliopistolain muutos (556/2005, 18d-f)
- Rehtorin päätös 133/2008, 3.6.2008