Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Peruskoulu ja lukio

Päiväkoti ja esiopetus

Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut

Yhteiset ja muut

Luokanopettajan kelpoisuus
(Asetus 986/1998, 4§)

Luokanopettajalta vaaditaan kasvatustieteen maisterin tutkinto, peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot. Kelpoisuus antaa luokanopetusta on myös henkilöllä, jolla on kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut ns. monialaiset opinnot.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut luokanopettaja, jolla on aineenopettajan kelpoisuus johonkin perusopetuksena kaikille yhteisenä opetettavaan aineeseen (10 §), on ns. kaksoiskelpoinen.

Kaksoiskelpoisuus vaikuttaa parantavasti luokanopettajan palkkaan. Yhteisenä opetettavat aineet ovat seuraavat: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, ympäristöoppi, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö, kotitalous.

 
Aineenopettajan kelpoisuus peruskoulussa ja lukiossa
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 10 §)

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut
- ylemmän korkeakoulututkinnon
- vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot sekä
- vähintään 120 opintopisteen (55ov) laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa. Perusopetuksen aineenopettajalle riittävät vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset opinnot kaikissa opetettavissa aineissa.
 

Oppilaanohjaajan / opinto-ohjaajan kelpoisuus peruskoulussa ja lukiossa
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 11 §)

Oppilaanohjaajalta perusopetuksessa ja opinto-ohjaajalta lukiossa vaaditaan kasvatustieteen maisterin tutkinto, joka sisältää 60 opintopisteen (35ov) laajuiset opinto-ohjaajan opinnot tai jokin ylempi korkeakoulututkinto ja em. opinto-ohjaajan opinnot tai ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan kelpoisuus.

 
Erityisopettajan / erityisluokanopettajan kelpoisuus
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 8 §)
Asetusta on muutettu 23.2.2012 (105/2012, 8§), ks. lisätietoja

 
Lastentarhanopettajan kelpoisuus
 (L 272/2005, 7 §)

Päivähoidossa annettavan varhaiskasvatuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset sisältyvät lakiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (L272/2005). Sosiaalihuollon kelpoisuussäädökset eivät koske 6-vuotiaiden esiopetusta (ks. esiopetuksen opettajan kelpoisuus).

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta säädetään 7 §:ssä, jonka mukaan kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on vähintään yliopistollinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulu-tutkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaali-pedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisina kuin
valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Kelpoisuusvaatimuksena lasten päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin (10 §) on lastentarhanopettajan kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito.

Käytännössä lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisiksi katsotaan lastentarhanopettajan tutkinnon tai yliopistollisen kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (lastentarhanopettajan koulutus; varhaiskasvatus) taikka sosiaalikasvattajan, sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneet. Sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin tutkinnon tulee sisältää riittävästi pedagogisia ja didaktisia opintoja.

 
Esiopetuksen opettajan kelpoisuus
(Asetus 327/2000, muutosasetus 865/2005, 7 §)

Esiopetusta on aina kelpoinen antamaan opettaja, jolla on luokanopettajan kelpoisuus. Päiväkodissa ja peruskoulun erillisessä esiopetusryhmässä kelpoinen on myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 60 opintopisteen (35ov) laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot tai lastentarhanopettajan tutkinnon.

 
Erityislastentarhanopettajan kelpoisuus
(Asetus 804/1992, 3 §)

Kelpoisuusehtona sosiaalihuollon erityistyöntekijän tehtävään on tehtävän edellyttämä koulutus ja soveltuva erikoistumiskoulutus tai perehtyneisyys. Virkojen ja toimien nimike on yleensä erityislastentarhanopettaja tai kiertävä erityislastentarhanopettaja. Soveltuvaksi erikoistumiskoulutukseksi on useimmiten katsottu alle kouluikäisten ja esiasteen erityisopettajan opinnot.


Esiopetuksen erityisopettajan kelpoisuus
(Asetus 327/2000, 8 §)

Henkilö, joka on perusopetuksessa kelpoinen antamaan erityisopetusta (erityisluokanopettaja tai erityisopettaja), on kelpoinen myös esiopetuksen erityisopettajaksi.

Tämän lisäksi myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon (KK, sosionomi), lastentarhanopettajan, sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan tutkinnon sekä yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset erityisopettajan opinnot, on kelpoinen esiopetuksen erityisopettajaksi.

Avustavana opettajana pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille annettavassa esiopetuksessa voi toimia myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, mutta ei erityisopettajan opintoja.

 
Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, muutosasetus 1168/2010, 13 §)

Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö,

1. joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon;

2. joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;

3. jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä; sekä

4. jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys- tai lupakirjaa taikka laillistamista.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei sellaista ole, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pituinen käytännön työkokemus korkeakoulututkintoa vastaavissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä.

Tanssialan ja sirkusalan koulutuksessa opettajaksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden laajuiset soveltuvat opinnot sekä alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus.

Erityisestä syystä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa annettavaa ammatillista lisäkoulutusta on kelpoinen antamaan myös henkilö joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai, jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa ja valmentavaa koulutusta antavien opettajien kelpoisuus
(Asetus 1168/2010, 13b §)

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä maahanmuuttajien ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty
ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus.

Vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 16
§:ssä säädetty erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus.

Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 14 §)

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellista ja ammattitaitoa täydentävää äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen, liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka

1. on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, jossa vähintään 120 opintopisteen (55ov) laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa; sekä

2. on suorittanut vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Taito- ja taideaineita, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja sekä matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja opettamaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon.

 
Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, muutosasetus 1168/2010, 16 §)

Erityisopetusta ammatillisessa koulutuksessa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004, 19 §) mukaiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.

 
Opinto-ohjaajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 15 §)

Opinto-ohjausta ammatillisissa oppilaitoksissa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus (kts. edellä) ja vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajan / oppilaanohjaajan kelpoisuus (kts. edellä).

Ammattikorkeakoulujen opettajan kelpoisuus
(Asetus 256/1995, 26 §)

Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

 
Rehtorin kelpoisuus
(Asetus 986/1998, 2 §)

Kaikkien koulutusmuotojen rehtorien kelpoisuudesta säädetään samassa pykälässä. Pääsääntöisesti rehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.

Rehtorilla tulee myös olla asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus ja opetushallinnon tutkinto tai muulla tavoin hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

 
Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 18 §)

Vapaan sivistystyön opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot

 

Sivun alkuun >>