Helsingin yliopisto

Jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan
tieteellisiä jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Hyväksytty 10.03.2009

PDF-tiedosto >>

Tieteellinen jatkokoulutus

Tutkintoasetuksen (nro 794/04) mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:

• perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa,
• perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä
• saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

1 §
Tieteelliseen jatkokoulutukseen hyväksyminen

Tieteelliseen jatkokoulutukseen hyväksymisestä päättää tiedekuntaneuvosto. Jatkokoulutukseen hyväksyminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun tutkinnon ja koulutuksen antavan riittävät valmiudet tiedekunnan oppiaineissa suoritettavaan jatkotutkintoon.

Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa tieteelliseen jatkokoulutukseen hyväksymisen edellytyksenä on suoritettu yliopistotasoinen ylempi korkeakoulututkinto (ns. pohjatutkinto).

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen ehtona on lisäksi jatko-opintoja valvovan professorin ja jatko-opintojen ohjaajan tai ohjaajien hyväksymä tutkimussuunnitelma, jatko-opintosuunnitelma ja ohjaussopimus.

Valvoja valvoo, että jatko-opinnot suunnitellaan ja toteutetaan tiedekunnan ja laitoksen määräysten mukaisesti. Valvoja tekee ehdotuksen jatko-opiskelijan hyväksymisestä tiedekuntaneuvostolle. Jos valvoja ei ole väitöskirjatyön tai lisensiaatintutkimuksen ohjaaja, valvojan osuudesta jatko-opintojen ohjauksessa sovitaan ohjaajien ja jatko-opiskelijan kanssa. On suositeltavaa, että jatko-opintojen ohjaukseen sitoutuu useampi kuin yksi henkilö. Valvojan tehtävänä on seurata jatko-opintojen etenemistä ja tarvittaessa puuttua myös niiden etenemistä haittaaviin ongelmiin.

Jatko-opinto-oikeus myönnetään aina tohtorin tutkinnon suorittamista varten lukuun ottamatta erikoispsykologikoulutuksen sisältävää lisensiaatintutkintoa tai erikoispuheterapeuttikoulutuksen sisältävää lisensiaatintutkintoa.

2 §
Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa suoritettavat tieteelliset jatkotutkinnot

Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian, psykologian ja kasvatustieteen tohtorin ja lisensiaatin tutkintoja.

Filosofian tohtorin ja filosofian lisensiaatin tutkinnon voi suorittaa pääaineena kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, pedagogik, vuxenpedagogik, erityispedagogiikka, kasvatuspsykologia, kotitaloustiede, käsityötiede, kognitiotiede, psykologia, logopedia ja fonetiikka.

Psykologian tohtorin ja psykologian lisensiaatin tutkinnon voi suorittaa pääaineena psykologia, mikäli on suorittanut psykologian maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot.

Kasvatustieteen tohtorin ja kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon voi suorittaa pääaineena kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, pedagogik, vuxenpedagogik, erityispedagogiikka, kasvatuspsykologia, kotitaloustiede ja käsityötiede, mikäli aiempiin opintoihin tai jatkotutkintoon sisältyy syventävät opinnot kasvatustieteissä.

3 §
Tohtorin tutkinto

Tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee suorittaa seuraavat opinnot:

• väitöskirja 
• pohjatutkinnosta riippuen 60-80 opintopisteen laajuiset jatko-opinnot, jotka käsittävät pääainetta ja tutkimusalaa tukevia opintoja sekä muita väitöskirjaa tukevia syventäviä opintoja, aineopintoja tai ammatillisia erikoistumisopintoja.

Jatko-opintoihin voi kuulua tieteenfilosofiaan, tutkimusetiikkaan, kansainväliseen tieteelliseen toimintaan ja tieteellisen asiantuntijuuden ja työelämässä tarvittavien taitojen kehittämiseen liittyviä opintoja. Lisäksi niihin voi sisältyä mm. tutkimusmenetelmä-, metodologia-, kieli- ja kommunikaatio-opintoja, tutkimusalaan kuuluvia sisältöopintoja sekä kansallisia ja kansainvälisiä seminaareja.

Laitokset antavat ainekohtaisesti ohjeet ja suositukset jatko-opintokokonaisuuksien muodostamisesta ja suorittamisesta.

Jatko-opintokokonaisuudet hyväksyy jatko-opintojen valvoja neuvotellen ohjaajien kanssa. Myös muutokset hyväksyttyyn jatko-opintosuunnitelmaan hyväksyy jatko-opintojen valvoja.

Jatko-opinnot on oltava suoritettuina ennen väittelyluvan myöntämistä.

Väitöskirja

Väitöskirja on tekijän omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys jonkin käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa edustettuna olevan oppiaineen alalta.

Väitöskirja voi olla monografia tai artikkeliväitöskirja.

Monografian enimmäislaajuudeksi suositellaan noin 250 liuskaa, poisluettuna liitteet. Mikäli monografian ohella on julkaistu samaa tutkimusta raportoivia tieteellisiä julkaisuja (B1, B2 ja A1), niihin viitataan monografiassa, kuten muihinkin aiempiin tutkimuksiin. Lisäksi tieteelliset julkaisut mainitaan itsenäisen työn osuutta koskevassa selvityksessä esitarkastusvaiheessa.

Artikkeliväitöskirjassa vähimmäisvaatimuksena on 3 arvioijakäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistua tai julkaistavaksi hyväksyttyä artikkelia, joissa tekijän on oltava ensimmäisenä kirjoittajana, ja artikkeleista laadittu yhteenveto. Tällaisiksi artikkeleiksi ei lasketa artikkeleita, joissa on jaettu ensimmäinen kirjoittajuus. Väittelijän on annettava kirjallinen ja ohjaajan vahvistama selvitys työpanoksestaan yhteisjulkaisuissa samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Väittelijä voi lisäksi selvittää painetussa väitöskirjassa osuutensa yhteisjulkaisuissa julkaisujen luettelon yhteydessä. 

Vähimmäisvaatimuksen (3 artikkelia, joissa väittelijä on ensimmäisenä kirjoittajana) lisäksi väitöskirja voi sisältää julkaisijalle lähetettyjä (submitted), mutta ei vielä julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita. Väittelijän, valvojan ja ohjaajan tulee kuitenkin kirjoittaa perustelut kyseisistä artikkeleista ja niiden osuudesta ja tarpeellisuudesta väitöskirjassa siinä vaiheessa, kun väitöskirjaa esitetään esitarkastukseen.

Artikkeliväitöskirjaan on mahdollista sisällyttää tapauskohtaisen arvioinnin jälkeen myös artikkeleita, joita käytetään kahdessa väitöskirjassa. Arviointi edellyttää väittelijän laatimaa, ohjaajan hyväksymää ja valvojan vahvistamaa perusteltua suunnitelmaa saman artikkelin käytöstä kahdessa väitöskirjassa.

Mikäli artikkeliväitöskirjan ohella on julkaistu samaa tutkimusta raportoivia tieteellisiä julkaisuja (B1, B2 ja A1), niihin viitataan artikkeliväitöskirjassa, kuten muihinkin aiempiin tutkimuksiin. Lisäksi tieteelliset julkaisut mainitaan itsenäisen työn osuutta koskevassa selvityksessä esitarkastusvaiheessa.

Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Ehdotuksen esitarkastajista tekee väitöskirjan valvoja keskusteltuaan työn ohjaajien kanssa.

Väitöskirjan tekijän on puolustettava väitöskirjaansa julkisesti. Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjalle yhden tai kaksi vastaväittäjää sekä väitöstilaisuuden kustoksen. Ehdotuksen vastaväittäjistä tekee väitöskirjan valvoja keskusteltuaan ohjaajien ja laitoksen johtajan kanssa. Ehdotuksiin esitarkastajista ja vastaväittäjistä liitetään riittävä määrä tietoa heidän tieteellisistä ansioistaan, mikä on erityisen tärkeää silloin, kun ehdotettu henkilö ei ole professori tai dosentti.

Esitarkastajien ja vastaväittäjien tulee pääsääntöisesti olla Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Mikäli esitarkastajaksi tai vastaväittäjäksi esitetään asiantuntijaa Helsingin yliopistosta, on siitä laadittava tiedekuntaneuvostolle kirjallinen perustelu. Helsingin yliopiston dosentteja, jotka eivät ole työsuhteessa Helsingin yliopistoon tai työskentele tiedekunnan laitoksessa, voidaan nimetä esitarkastajiksi tai vastaväittäjiksi.

Tiedekuntaneuvosto nimeää väittelyluvan myöntämisen yhteydessä väitöskirjan arvolausetoimikunnan. Arvolausetoimikunnan muodostavat vastaväittäjä ja kustos, jonka tulee olla tiedekunnan professori. Kustoksena toimii yleensä työn valvoja, mutta työn valvoja voi esittää tehtävään toista henkilöä. Mikäli kustos on toiminut työn ohjaajana, hänellä ei ole äänivaltaa väitöskirjan arvostelussa. Tässä tapauksessa tiedekuntaneuvosto nimeää arvolausetoimikuntaan hänen tilalleen puolueettoman asiantuntijajäsenen. Asiantuntijajäsenellä tulee olla vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot.

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastamisesta ja hyväksymisestä on voimassa, mitä Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulustelua sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevassa johtosäännössä määrätään.

4 §
Lisensiaatin tutkinto

Jatko-opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon itsenäisenä tieteellisenä jatkotutkintona, esimerkiksi välitutkintona tohtorin tutkinnon suorittamiselle.
Lisensiaatintutkintoa varten opiskelijan tulee suorittaa seuraavat opinnot:

• lisensiaatintutkimus
• pohjatutkinnosta riippuen 60-80 opintopisteen laajuiset opinnot, jotka ovat samat kuin tohtorin tutkinnossa (kts. 3 §)

Erikoispsykologikoulutuksen sisältävästä psykologian lisensiaatintutkinnon ja erikoispuheterapeuttikoulutuksen sisältävästä puheterapeutin lisensiaatintutkinnon sisällöistä ja suoritustavasta säädetään erikseen.

Lisensiaatintutkimus

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä monografia tai vähintään kaksi arvioijakäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistua tai julkaistavaksi hyväksyttyä artikkelia, joissa tekijä on ollut ensimmäisenä kirjoittajana ja niistä laadittu yhteenveto.

Tiedekuntaneuvosto nimeää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi lausunnonantajaa, joilla on vähintään tohtorin tutkinto tai riittäviksi katsottavat tieteelliset ansiot. Ehdotuksen lausunnonantajista tekee työn valvoja.

Lausunnonantajat tekevät lisensiaatintutkimuksen julkisen tarkastustilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvostolle esityksen lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta.

5 §
Jatkotutkinnon ja jatko-opintojen laajuus

Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen laajuutta tai tohtorin- tai lisensiaatintutkinnon kokonaislaajuutta ei ilmaista opintopisteinä. Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot (60-80 op) ilmaistaan ja merkitään opintorekisteriin opintopisteinä.
         
6 §
Jatko-opinnoissa käytettävät arvosteluasteikot

Väitöskirjan arvosteluasteikko

Väitöskirjan arvostelussa käytetään 8-portaista arvosteluasteikkoa (laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur, approbatur, improbatur=hylätty).

Arvosteluasteikko, arvolauseiden määritelmät ja arviointikriteerit on hyväksytty käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 12.6.2007.

Lisensiaatintutkimuksen arvosteluasteikko

Lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään 3-portaista arvosteluasteikkoa (kiittäen hyväksytty / hyväksytty / hylätty).

Jatkotutkintoon kuuluvien muiden opintojen arvosteluasteikko

Jatkotutkintoon kuuluvien muiden opintojen (60-80 op) arvostelussa käytetään hyväksytty–hylätty-arvostelua.

7 §
Pysyväismääräysten voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Nämä pysyväismääräykset tulevat voimaan välittömästi.
Opiskelijoilla, joille on myönnetty oikeus suorittaa jatkotutkinto ennen näiden pysyväismääräysten voimaantuloa, on oikeus jatkaa opintoja jo hyväksytyn opintosuunnitelman mukaan tai siirtyä opiskelemaan asetuksen 794/2004 sekä näiden pysyväismääräysten mukaisesti.  

Opiskelija siirtyy jatkamaan opintojaan asetuksen 794/2004 ja sen nojalla annettavien määräysten mukaan, mikäli hän ei ole suorittanut tutkintoa 31.7.2008 mennessä.

Siirtymisen jälkeen huolehditaan siitä, ettei siirtyminen tarpeettomasti hankaloita tai pidennä jatkotutkinnon suorittamista. Opiskelija sopii valvojan ja ohjaajien kanssa jatkotutkintoa varten laaditun suunnitelman toteuttamisesta ja siihen tehtävistä muutoksista.