Tunniste
TieTOTEKNIIKKAKESKUKSEN sivulle >
 
 

Henkilöstön palvelut

kuva 233(2)

Tietotekniikkakeskus tarjoaa entiseen tapaan henkilöstölle perustietotekniikkapalveluja, kuten työasemapalvelun ohjelmistoineen ja tulostusmahdollisuuksineen, sähköpostin, tietoverkon etäyhteyksineen, verkko- ja ryhmätyöpalvelut, verkkojulkaisemisen välineet, oppimisympäristöt, videoviestintäpalvelut, työasemat ja ohjelmistot, tallennustilat, tietotekniikan opetus- ja työskentelytilat eri kampuksilla sekä tukea ja käyttöluvan palvelujen käyttämiseen.

Palvelut ovat pääsääntöisesti toimineet luotettavasti eikä mitään suuria poikkeamia ole ollut.

Opiskelijoiden palvelujen yhteydessä kuvatun käyttäjätuen uudistuksen ja Helpdeskin vahvistamisen tavoitteena on kehittää erityisesti henkilöstön saamaa tukea. Käyttäjien tyytyväisyyttä seurataan Helpdeskissä asioiville lähetettävän kyselyn avulla (otanta 10 % tukipyynnöistä). Vuonna 2012 käynnistyy myös laajempi, kuukausittain vaihtuvalle vastaajaryhmälle suunnattu käyttäjätyytyväisyyskysely.

Työasemat, kalenterit ja tietoverkko

Työasemapalvelu on kooltaan ja myös merkittävyydeltään suurin henkilöstölle tarjottava tietotekniikkapalvelu. Palvelussa aloitettiin siirtyminen Windows 7 -käyttöjärjestelmän käyttöön syksyllä 2011. Työ jatkuu tulevina vuosina sitä mukaan kuin laitekanta uusiutuu. Myös Mac-työasemille on otettu käyttöön keskitetty ylläpito- ja hallintajärjestelmä, jonka avulla laitteiden käyttöönotto ja sovellusten hallinta voidaan toteuttaa keskitetysti ja aiempaa huomattavasti nopeammin. Uusimpien Mac-työasemien osalta tämä mahdollistaa muun muassa yliopiston tulostus- ja tallennustilapalveluiden helpon ja vaivattoman käytön.
Tulevaisuuden sähköposti- ja kalenteriratkaisuja yliopistolaisille on selvitetty laajalla rintamalla pilvipalveluista avoimen lähdekoodin ratkaisuihin. Kustannustehokkaan, tietoturvallisen ja toimivan ratkaisun löytäminen näin laajalle käyttäjäkunnalle on osoittautunut haasteelliseksi.

Webmailiin kytkettävä vapaan lähdekoodin kalenteripalvelu otetaan koekäyttöön. Samalla jatketaan sekä vaativampaan käyttöön soveltuvan, hallinnon käytössä olevaa Notes-kalenteriakin korvaavan ratkaisun että opiskelijoille pilvipalveluna tarjottavan ratkaisun etsimistä.

Yliopiston tietoverkkoa on vahvistettu optista runkoverkkoa laajentamalla ja kasvattamalla kapasiteettia myös etätoimipisteisiin (Kilpisjärvi ja Lahti). Työasemien suojatuilla etäyhteyksillä käytössä oleva HY-VPN-toteutus on toiminut huonosti osalla käyttäjistä. Sitä korvaamaan on tuotu uusi Juniper-pohjainen ratkaisu, jonka laajempi käyttöönotto on parhaillaan käynnissä. Tarjolla on myös uusi VPN-etäkäyttöportaali, jonka avulla voidaan yliopiston ulkopuolelta kytkeytyä yliopistoverkkoon rajattuihin palveluihin ja siirtää tiedostoja mikroverkon (AD) levyhakemistoista.

Tallennustilan tarve jatkaa kasvuaan. Käytössä on luotettavasti toimivat tallennustilaratkaisut Windows-työasemille henkilökohtaisiin tarpeisiin ja ryhmille. Mac- ja Linux-koneille sopivat ratkaisut pyritään toteuttamaan vuoden 2012 aikana.

Opetuksen ja tutkimuksen palvelut

Tietotekniikan opetus- ja työskentelytilat on AD-käyttölupien käyttöönoton myötä saatu yhtenäisemmiksi, mutta edelleen on haasteita muokata opetustilojen ympäristöjä dynaamisesti käyttäjien tarpeiden mukaan. Jatkossa tilojen laitteistot yhtenäistetään, niissä siirrytään Windows 7 -käyttöjärjestelmään (kesällä 2012) ja tuki keskitetään. Opetustilojen varaaminen siirtyy erillisestä järjestelmästä Timmi-järjestelmään, jolla muutkin yliopistolaisten yhteisessä käytössä olevat tilavaraukset tehdään.

Moodle on vakiinnuttanut paikkansa luotettavasti toimivana yliopistomme pääasiallisena oppimisympäristönä. Vuoden 2011 aikana palvelussa rikottiin 5 000 kurssin raja. Jotta järjestelmä pysyisi jatkossakin käyttäjilleen selkeänä palveluna, otettiin vuoden 2011 aikana käyttöön kurssialueiden pitkäaikaishallinnan prosessi, jonka avulla kurssi saadaan automaattisesti poistettua elinkaarensa päätyttyä. Myös useita muita opintosektorin tietojärjestelmiä kehitettiin yhteistyössä opetuksen toimialan kanssa.

Video- ja konsultointipalvelut

Videoiden ja äänitetiedostojen julkaisujärjestelmää (Opencast Matterhorn) on ollut kokeilukäytössä ja samalla on kehitetty tapoja saada luennoista yksinkertaisesti tuotettua videoita ja julkaistua ne. Tätä kehitystyötä jatketaan.
Kaikille kampuksille saatiin korkeatasoiset etätuettavat teräväpiirtoiset HD-videoneuvottelulaitteet. Videoneuvottelujen käyttöaste on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna: esimerkiksi videoneuvottelusillan käyttötunnit ovat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna yli 2,5-kertaisiksi.

Myös verkkovideot ovat siirtyneet HD-aikaan ja niiden suosio on kasvanut: videoita katseltiin vuoden 2011 aikana 42 788 kertaa, yhteensä noin 245 päivän verran.
Verkkokokous on saavuttanut vankan aseman yliopistolaisten työvälineenä: kokouksia pidettiin yhteensä 30 817 tuntia (548 virtuaalista kokoushuonetta, enimmillään 284 yhtäaikaista käyttäjää). Jatkokehityssuunnitelmiin kuuluu mm. ainakin yhden kiinteän verkkokokoustilan kalustaminen jokaiselle kampukselle sekä videoneuvottelun ja verkkokokouksen yhdistäminen.

Tutkimustyötä on tuettu myös tarjoamalla sekä keskitetysti että kampuskohtaisesti ratkaisukonsultointia ja -neuvontaa tietoteknisissä asioissa. Tietotekniikkakeskus pyrkii henkilöstöjärjestelyin vastaamaan kasvavaan tarpeeseen ja lisäämään vähitellen resursseja tutkimusryhmien kaipaamien palveluiden tuottamiseen.
Tutkimuksen suuriin tallennustilatarpeisiin vastataan puitesopimusjärjestelyin, jotka toteutunevat vuoden 2012 kuluessa. Uusia pilvipalveluita hyödyntäviä toimintamalleja pilotoidaan esimerkiksi Meilahdessa yhteistyössä Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n, tutkimusryhmien, Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n ja yliopiston tietotekniikkakeskuksen kesken.

Muut henkilöstön ja yksiköiden palvelut

Tietojärjestelmien kehittäminen on entistä keskeisemmässä roolissa yliopiston toiminnassa. Vuonna 2011 hankittiin uusi raportointijärjestelmä. Uudella raportointivälineellä toteutettavat raportit korvaavat tulevaisuudessa muun muassa Ilmi-raportoinnin. Samoin käynnistettiin hallinnon sähköinen arkisto -projekti sekä SAP HR -järjestelmän kilpailutus.

Tietotekniikkakeskus tukee sekä keskushallintoa että muita yksikköjä järjestelmähankkeissa ja tarjoaa asiantuntemusta hankintojen kilpailutuksiin. Esimerkkinä viime mainitusta on vuonna 2011 Hjelt-instituutille kilpailutettu potilastietojärjestelmä.

Tietotekniikkakeskuksen omana kehitystyönä toteutettiin muun muassa avaintenhallintajärjestelmä ja uusi sähköinen apurahajärjestelmä (Aava). Aavaa pilotoitiin Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen HEINE-verkoston kanssa. Mainiosti onnistuneen kokeilun jälkeen järjestelmää tullaan laajentamaan vuonna 2012 myös muiden apurahojen käsittelyyn.

Viikkiin valmistui tämän vuoden alussa tietotekniikkakeskuksen uusi ns. kakkoskonesali korvaamaan muun muassa Kumpulassa olevia palvelintiloja. Uuteen konesaliin voidaan sijoittaa myös muiden yksikköjen palvelimia, mutta vain hyvin rajoitetusti. Nykyinen pääkonesali Vallilassa on vanhanaikainen ja ahdas. Tästä huolimatta siellä ylläpidossa olevat yliopiston Linux- ja Windows-palvelimet sekä levyjärjestelmät ovat toimineet varsin luotettavasti. Vallilan konesalin korvaajaksi on suunnitteilla uusi moderni konesali, joka sijoittuisi Viikkiin pystytettävään uudisrakennukseen. Se valmistuisi näillä näkymin vuonna 2014.