Tietotekniikkapalvelut

 

Tietohallinto

Tietohallintoyksikkö aloitti toimintansa vuoden alussa. Se vastaa yliopiston laajuisten tietotekniikkastandardien ja arkkitehtuurien sekä tietotekniikkatoiminnan sääntöjen kehittämisestä sekä koordinoi yliopiston tasolla tietoturvatoimintaa, tiedon uudelleen käytettävyyttä ja hallintaa sekä neuvottelee ja solmii koko yliopistoa koskevat ohjelmistojen, laitteistojen ja palveluiden puitesopimukset.

Vuonna 2006 toiminta oli vielä muotoutumassa. Seuraavia tuloksia saatiin aikaan:

Yliopistolle uusi tietoturvapolitiikka ja uudet tietoturvasäännöt astuivat voimaan vuoden lopussa.

Otettiin käyttöön valtion yhteishankintayhtiön Hanselin solmimat kannettavien tietokoneiden ja verkon aktiivilaitteiden puitesopimukset. Lisäksi tietohallintoyksikkö kilpailutti kahdeksalle Suomen yliopistolle yhteisen Apple-puitesopimuksen. Yliopistolisenssien puolella uusittiin Novellin tuotteiden ALA (Academic License Agreement) -yliopistosopimus, sekä laajennettiin symbolisen matematiikan Maple-ohjelmiston lisenssisopimus yliopistolisenssiksi.

Kehitteillä ollut uusi sähköinen ohjelmistojakelu saatiin syksyn alussa tuotantokäyttöön ja siirrettiin asiakaspalvelun vastuulle.

Yliopiston hallinnon käyttämien tietojärjestelmien kartoitus saatiin valmiiksi elokuussa. Vuoden lopulla käynnistettiin tietotekniikkatoimintojen kartoitus kampuksilla tulevien kampuspalvelukeskusten suunnittelutyön tueksi.

Selvitystyö tekijänoikeuksista tietotekniikkatyössä käynnistettiin.


Infrastruktuuripalvelut

Infrastruktuuripalveluissa konesalin remontti aiheutti työskentelylle melkoisia haasteita. Palvelinalustoissa alettiin siirtyä virtuaalipalvelimiin ja avainpalveluita pyrittiin klusteroimaan palvelinryppäisiin.

Ylläpito

Ylläpitopalveluihin kuuluu osaston hallinnoimien unix- ja mikroverkkopalvelimien ylläpito, konesali-, varmuuskopiointi- sekä keskitetyt vakiotyöasemapalvelut.

Tietotekniikkaosaston mikroverkkopalveluita siirtyi käyttämään lisää tiedekuntia. Lisäksi tiedekuntia ja laitoksia on avustettu heidän omien järjestelmiensä ylläpidossa. Palvelinjärjestelmien käyttäjähallintoa on kehitetty.

Vuoden aikana palvelimia klusteroitiin ryppäiksi käytettävyyden lisäämiseksi. VMWare-tekniikkaa Palvelinympäristöissä hyödynnettiin lisääntyvässä määrin. Tekniikka mahdollistaa useiden virtuaalisten työasemien ajamisen yhdellä fyysisellä laitealustalla ja säästä näin laite- ja ylläpitokustannuksia.

Keskitetysti ylläpidettävien työasemien määrä kasvoi vuoden aikana. Windows-vakiotyöasemien hallinnan avuksi hankittiin Specops-ohjelmisto ja Novellin ZENWorks-hallintaympäristön piiriin liitettiin uusia mikroluokkia, atk-asemia sekä luentosalien työasemia.

Mikroverkko- ja unix-varmuuskopioinnissa otettiin käyttöön yhteinen nauhakirjasto.

Vallilan konesalia remontoitiin mm. sähköjen ja ilmastoinnin osalta.

Verkkopalvelut

Verkkopalvelut käsittävät sähköpostin ja WWW-palveluiden alustaratkaisut ja niiden ylläpidon.

Sähköpostipalveluissa tärkeimmät toimenpiteet keskittyivät roska- ja haittapostin torjuntaan. Virustorjuntaohjelmisto vaihdettiin F-Securen tuoteperheeseen ja uusi roskapostin torjuntaan tarkoitettu järjestelmä otettiin testikäyttöön.

Alma-intranetin uusi PortalNG-alusta otettiin vuoden lopussa testaukseen. Sen tavoitteena on korjata Alman käytettävyysongelmia. Kaupunkiportaali helsinki.fi uudistettiin ja sen sisällöntuotanto siirrettiin Stato-ohjelmistolle.

www.helsinki.fi-palvelinalusta vaihdettiin Sun Solaris -järjestelmästä klusteroidulle Linux-palvelimelle. Samoin sähköpostin virustorjuntalaitteisto vaihtui Solariksesta Linuxille.

Tietokannat

Tietotekniikaosasto vastaa yliopiston keskitettyjen tietokantapalvelujen järjestämisestä sekä osittain myös hallinnollisten sovellusten tietokanta-alustojen ylläpidosta. Tiedonhallintajärjestelminä käytettiin Oracle- ja Trip-ohjelmistoja. Oracle-alustalla ylläpidettäviä palveluja on noin 30 ja Trip-ohjelmistossa noin 10.

Vuoden aikana tehtiin palvelinjärjestelyjä. Alma-intranetiin tarvitsemaa ja muuta käyttöä jaettiin eri palvelimille. Vanhempien Oracle-ohjelmiston versioiden ylläpidosta luovuttiin.

Tietokantasovelluksien suurin ponnistus oli yliopiston hallintovaalien hoitaminen. Uusia sovellushankkeita olivat mm. TUHAT sekä Hankehaavi. Uusina sovelluksina otettiin käyttöön yliopiston laiterekisteri ja puhelinluettelon sisältö muunnettiin uuteen järjestelmään.

Tietoliikenne

Yliopiston runkoverkkoa ja aktiivilaitteita ylläpidetään ja valvotaan keskitetysti. Verkko kattaa Helsingin alueella noin 20 000 tietokonetta. Lisäksi yliopiston etäpisteet on kytketty verkkoon vaihtelevin järjestelyin.

Vuoden alussa otettiin käyttöön uusi ulkoreititin, joka mahdollisti samalla Internet uuden laajennetun osoitejärjestelmän mukaisen IPv6-reityksen yliopistolle ilman erityisjärjestelyjä. Vuoden lopussa päivitettiin kaikki kampuskytkimien ohjelmistot. Vuoden aikana hankittiin ja asennettiin verkon välityskapasiteettia lisäävää WDM-valokuitutekniikkaa, lisäksi hankittiin yksinkertaisempaa passiivista CWDM-tekniikkaa 2007 toteutettavaa Kumpulan ja Viikin optisen verkon rakentamista varten. Teknisen osaston rahoittama vanhojen taloverkon aktiivilaitteiden uusiminen aloitettiin Viikissä ja Kumpulassa.

Vuoden aikana kehiteltiin palvelu luentosalien tietokoneiden öisin tapahtuvaan automaattiseen herättämiseen sekä tekstiviestien lähetysrajapinta, jota tullaan hyödyntämään vuoden 2007 aikana.

Käyttäjähallinto

Käyttäjähallinnon järjestelmien ylläpito ja niiden kehittäminen on tietotekniikkaosaston vastuulla. Yliopisto osallistuu myös korkeakoulujen käyttäjätunnistuksen yhteistyöhön.

Käyttäjähallinnolle kuuluneiden tehtävien vastuujakoa on järjestelty vuoden aikana. Käyttölupatietokanta siirto uudelle palvelimelle ja tietokanta-alustalle aloitettiin. Samalla on kehitelty tietokannan rakennetta ja sen hallitsemiseen liittyviä työkaluja. Konferenssitunnuksia varten on kehitetty luontirutiinit.

Käyttäjien verkkotunnistamiseen käytettävää VETUMA-toteutusta yliopistolle kehitettiin vuoden aikana. VETUMA on valtionhallinnon ja Fujitsu Services oy:n vahvan käyttäjätunnistuksen protaali, jossa käyttäjät voivat tunnistautua mm. sähköisellä henkilökortilla ja verkkopankkitunnuksilla.

LDAP-käyttäjätunnistuksen tietokannan vikasietoisuutta lisättiin ja siirryttiin tukemaan käyttäjätietojen rakennetta kuvaavaa yliopistojen yhteistä ns. funetEduPerson 2 -skeemaa.

Myös perusta Alman käyttäjäryhmien tuotantokäytölle luotiin. Shibboleth- ja VETUMA-tunnistuksien integraatio toteutettiin ja perustettiin yliopiston sisäinen Shibboleth-tunnistusta käyttävien palveluntarjoajien luottamusverkosto.


Sovelluspalvelut

Sovelluspalvelut-yksikkö koordinoi yliopiston yhteisten hallinnollisten tietojärjestelmien hankintaa, kehittämistä ja ylläpidon tukea järjestelmien koko niiden elinkaaren ajan sekä osallistuu tiedekuntien ja laitosten kanssa solmittavien sopimusten mukaisesti niiden omien tietojärjestelmien hankintaan, kehittämiseen ja ylläpidon tukeen.

Sovelluspalvelut-yksikkö aloitti toimintansa vuoden alussa. Tärkeimmät muutokset sen edeltäjään hallinnon sovelluspalveluihin olivat toimikentän laajeneminen koskemaan koko yliopistoa ja hallintoviraston mikrotuen siirtyminen asiakastukiyksikköön. Samassa yhteydessä yksikköön perustettiin järjestelmätuki- ja projektitukiryhmät. Uuden organisaation sisäänajo näkyi sisäisen hallinnon suurena osuutena yksikön työpanoksesta.

Yhteiset hallinnolliset järjestelmät

Huomattava osa hallinnon järjestelmien suunnittelu- ja toteutustyöstä sekä osa käyttöpalveluista ostetaan yliopiston ulkopuolelta. Sovelluspalvelut on tarjonnut asiantuntemusta ostopalvelujen käytössä palvelun myyjän ja yliopistossa hankinnasta vastuussa olevan yksikön välillä.

Sovelluspalvelujen henkilöstö osallistui tietotekniikkaosaston sisäisiin ja muiden hallintoviraston yksiköiden projekteihin eri rooleissa: projektipäällikkönä, projektin tukihenkilönä, projektiryhmän jäsenenä ja asiantuntijana. Oman sovelluskehityksen osuus kasvoi vuoden aikana.

Yksikkö vastasi taloushallinnon VMS-pohjaisten palvelinten ylläpidosta.

Työmäärältään suurimpia tehtäväkokonaisuuksia vuonna 2006 olivat:

  • Alman jatkokehitys
  • Tietovaraston ylläpito ja kehitys
  • Lotus Notesin ylläpito ja sovellussuunnittelu
  • Opiskelijavalintajärjestelmä Valssi
  • Oodi-raportointi
  • Sopimusrekisteri-projekti
  • Tutkimushankkeiden hallinta-hanke
  • Kansainvälistä vaihtoa tukeva Kv-liikkuvuus
  • Admission services-projektit

Tiedekuntien ja laitosten tietojärjestelmät

Tehtyjen sopimusten mukaisesti yksikön edustajia oli mukana avoimen yliopiston Atik-järjestelmän määrittelyssä sekä viiden tiedekunnan sähköisen hakulomakkeen toteutuksessa.


Oodi-konsortio

Oodi-konsortiohallinto on Helsingin yliopiston tietotekniikkaosastolle sijoitettu yhteinenpalveluyksikkö, joka vastaa 13 yliopiston yhteisen opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmän Oodin kehittämisestä ja ylläpidosta. Konsortion strategia vuosille 2006–2010 vahvistettiin keväällä.

Vuoden 2006 toimintaa haittasivat projektipäällikkövajaus ja henkilöiden vaihtuvuus.

Keskeiset kehityskohteet olivat henkilökohtaisten opintosuunnitelmien eHOPS-kehitysprojektin loppuunsaattaminen, OpasOodin jatkokehitys tutkintohierarkioineen, Web Services -rajapintojen kehittäminen ja tenttityökalun toteuttaminen. WinOodi- ja WebOodi-sovelluksista valmistui kaksi versiota. Vuoden aikana selvitettiin alustavasti Uniface-kehitysvälineestä luopumista sekä hankittiin ja muokattiin yhteiseen käyttöön Helsingin kauppakorkeakoulun kehittämä ilmoittautumissovellus.

Oodi-järjestelmän laatu versioiden käyttöönotossa on sekä määrittelyn tarkentamisen että testausten tehostamisen johdosta huomattavasti parantunut. eHOPS-projektissa oli vielä myöhästymistä aiheuttavia laatuongelmia. Syynä olivat toimittajan virhearvioinnit järjestelmän monimutkaisuuden ja projektin työmäärien suhteen.

Yliopistojen opintohallintojen toimintamalleja yhtenäistettiin kaikissa projekteissa. Projektien ja ylläpitoryhmien toimintatapoja yhtenäistettiin. Testauksessa on kehitetty toimittajan järjestelmätestausta ja yliopistojen hyväksymistestausta.


Asiakastukipalvelut

Asiakastuki huolehti asiakkuuksien hallinnasta ja kampuksilla tarjotuista palvelukokonaisuuksista, asiakaspalvelusta. Näitä ovat työasemien, opetus- ja opiskeluteknologian sekä tutkimuksen tukeminen, osaston toteuttaman koulutuksen koordinointi sekä asiakkaille ja muille osaston sidosryhmille tiedottaminen.

Asiakaspalvelu

Asiakaspalveluun kuuluu tietotekniikkaneuvonnan ja käyttölupien palvelupisteistä huolehtinen neljällä kampuksella sekä puhelimitse ja sähköisesti tapahtuva perusneuvonta. Myös ohjelmistojakelu kuuluu tähän palveluryhmään.

Sähköpostineuvonnassa päästiin melko hyvin yhden työpäivän vastaustavoitteeseen. Puhelinneuvonnassa vastattiin noin 3000 puheluun, joka on edellisvuoden tasoa. Neuvonnan kehityshanke aloitettiin vuoden aikana, mutta sen pääpaino keskittyy vasta vuoden 2007 puolelle. Elokuussa avattiin kannettavien tietokoneiden tukipiste oppimiskeskus Aleksandriaan.

Vuoden aikana toteutettiin sähköinen ohjelmistojakelu, joka monipuolisti jaettavaa valikoimaa ja mahdollisti käyttäjäryhmäkohtaisen jakelun. Jakelu tuli käyttöön syyskuussa. Ohjellmatiedostojen hakuja oli syys–lokakuussa 8000.

AV-yksikön kanssa hoidettu posteritulostuspalvelu päättyi elokuussa.

Työasematuki

Työasematukipalveluihin kuuluvat tietotekniikkaosaston yleisten atk-työskentelytilojen sekä atk-opetusluokkien ja luentosalityöasemien ylläpito. Myös hallintoviraston mikrotuki hoidetaan työasemapalveluissa.

Luokka- ja atk-asematilojen työasemia uusittiin vaihtosuunnitelman mukaisesti. Kumpulassa luovuttiin kahdesta atk-luokasta vähäisen käytön vuoksi.

Työasemien käytön mittaamisessa otettiin käyttöön uusi tilastointijärjestelmä. Ylläpidossa siirryttiin yhden peruslevynkuvan käyttöön.

Luentosalien sekä kiinteistöpalveluosaston henkilökunnan (mm. vahtimestareiden ja siivoojien) työasemien ylläpito siirtyi tietotekniikkaosaston työasematuen hoidettavaksi.

Opetuksen ja opiskelun tuki

Tietotekniikkaosasto ylläpitää oppimiseen liittyviä järjestelmiä ja palveluita sekä koordinoi atk-asemapalvelua. Monissa järjestelmissä yhteistyötä tehdään kehitysosaston opetusteknologiakeskuksen kanssa.

WebCT- ja BSCW-oppimisympäristöjen käyttö kasvoi edelleen. Syksyllä käynnistettiin Moodle-ympäristön käyttöönottoprojekti, jossa on tarkoitus selvittää ohjelmiston toimivuutta yliopiston tietoteknisessä ympäristössä. Myös wiki-, blogi- ja Breeze-ohjelmistojen käyttöönottohankkeet käynnistettiin yhdessä opetusteknologiakeskuksen kanssa.

TVT-ajokortti muuttui vuoden aikana vakituiseksi toiminnaksi. Opintojaksoa kehitettiin jatkoprojektissa, jossa oli mukana myös tiedekuntien ja kirjastojen edustajia.

Verkkovideopalvelun käyttäjien ja tuotantojen määrät kasvoivat. Videolähetysten käynnistyksiä tapahtui vuoden aikana 539 905 kertaa. Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kanssa aloitettiin yhteinen aineistojen hakuportaalin valmistelu.

Cumulus-kuvapalvelimen käyttö lisääntyi. Videoneuvottelusilta vaihdettiin vuoden aikana uuteen.

Tutkimuksen tuki

Tilastollisten ja matemaattisten ohjelmistojen käyttöön sekä tieteellisen laskentaan annetaan tukea. Ohjelmistoja ylläpidetään ja niiden käytöstä annetaan opetusta ja neuvontaa.

Tilastollisista ohjelmistoista käytössä olivat SPSS, SAS, Survo ja ilmaisohjelma R. Näistä SAS ja R olivat käytettävissä Windowsin ohella Unix- ja Linux-alustoilla. Unix-järjestelmässä oli käytettävissä myös BMDP ja Glim, joista luovuttiin palvelinvaihdon yhteydessä. Uuteen palvelimeen asennettiin myös uudet Stata- ja Stat/Transfer-ohjelmistot. Vaihdon yhteydessä siirrettiin ohjelmistojen järjestelmätiedostoja uudelle laitteistolle. Mac-alustan SPSS-lisenssistä luovuttiin vuoden aikana.

Amos-rakenneyhtälöohjelmasta otettiin käyttöön uusi versio ja asiakkaille välitettävän Windows-version käyttöoikeuksien määrää kasvatettiin. Uusi MLwiN-monitasoanalyysiohjelmisto otettiin mukaan välitystoimintaan.

Matemaattisten ohjelmistojen valikoima säilyi suunnilleen ennallaan. Käytössä olivat mm. NAG, IMSL, Mathematica, Maple, Matlab ja Mupad. Ohjelmistoja päivitettiin ja ilmaisohjelmien valikoimaa täydennettiin. Symbolisen laskennan ohjelmat Maple ja Axiom sekä numeerinen aliohjelmakirjasto SCILAB päivitettiin.

Tiedotus ja koulutus

Osaston tiedotusta parannettiin vuoden aikana asiakasviestinnän kehitysprojektissa. Alma-intranetin tietotekniikkapalvelukanavan rakennetta kehitettiin. Vuoden aikana ilmestyi neljä numeroa ATK – tietotekniikka yliopistolle -lehteä. Yhdessä asiakaspalveluryhmän kanssa hoidettiin uusien opiskelijoiden opastus yliopiston tietotekniikkaan.

Vuoden aikana järjestettiin tilasto-ohjelmistojen kursseja sekä atk-tukihenkilöiden peruskursseja. Syyskuussa järjestettiin atk-tuki- ja -yhdyshenkilöille tiedotus- ja keskustelutilaisuus.


AV-palvelut

Tietotekniikkaosaston tarjoamia AV-palveluita ovat valokuvaus, graafinen suunnittelu, posteritulostus, äänitetuotanto sekä videokuvaus ja -tuotanto. Toiminta oli pääosin maksullista palvelua.

Valokuvaus ja graafinen suunnittelu jatkuivat entisessä laajuudessaan. Valokuvauksen keskeinen asiakas oli yliopiston viestintä. Väitöskuville kehitettiin lehdistöä varten viestinnän tilaama kuvapankki. Keväällä otettiin käyttöön erikseen digitaalinen valokuva-arkisto. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluivat julkaisujen taittotyöt sekä kuvittaminen.

Posteritulostus lopetettiin Viikin ja Kumpulan kampuksilla elokuussa. Keskustakampuksella tulostuspalvelu päättyi vuoden lopussa. Tuloksen sisältävä postereiden suunnittelupalvelu jatkuu edelleen.

Äänitetuotannon suurin asiakas oli ylioppilastutkintolautakunta. Teollisuuskatu 23:n äänitysstudio otettiin käyttöön maaliskuussa. Muuton aiheuttamista haitoista huolimatta asiakastöiden aikataulut ja laatu onnistuttiin pitämään tavoitteiden mukaisesti.

Videokuvausryhmää työllistivät yliopiston hallinto, tiedekunnat ja laitokset sekä ulkopuoliset asiakkaat. Keskeistä oli luentojen, seminaarien ja juhlatilaisuuksien taltiointi sekä verkkovideolähetykset. Tuotantoon kuului mm. yliopiston kirjastojen tilaama esittelyvideo Muutoksessa mukana. Kuvaus- ja äänitystehtävien rinnalla hoidettiin aineistojen editointia ja muunnoksia.


Palaute Tietotekniikkaosasto

[Sisällysluettelo]