Tietotekniikkapalvelut

Suojaa yksityisyytesi verkossa

Verkon palveluissa asioidessaan kannattaa varoa liikaa levittelemästä omia yksityisasioitaan. Tietoja pyritään myös urkkimaan viralliselta vaikuttavin sähköpostiviestien. Terve harkinta ja varovaisuus ovat hyväksi.

Sähköisten palveluiden koko ajan lisääntyessä henkilötietoja kysellään yhä useammin. Luovuttaessaan toistuvasti tietojaan eri paikkoihin kynnys niiden antamiseen alenee. Useinkaan ei ymmärretä omien tietojen arvoa ennen kuin jotain pahempaa sattuu.

Tietoja erilaisiin verkkopalveluihin tai -kyselyihin syöttäessä kannattaa aina huomioida oma yksityisyys. Harkintaa ja tervettä järkeä käyttäessään välttää mahdolliset väärinkäytökset tai ongelmat.

Vähemmän huolta yhteisöpalveluista

Tuhansilla yliopistolaisilla lienee jonkinlainen tunnus yhteisöpalveluissa. Tällaisiksi kutsutaan erilaisia ammatti-, harrastus- tai ystäväpiirien muodostamia verkkopalveluja, joiden kautta verkostoidutaan tai pidetään yhteyttä. Näille ominaista on esimerkiksi yhteystietojen, kuvien ja muiden henkilökohtaisten tietojen jakaminen verkoston jäsenille. Suosittuja ovat mm. Facebook, IRC-Galleria ja LinkedIn.

Palveluiden käyttöaktiivisuus ja näennäisen rajattu tuttavapiiri aiheuttaa monille tunteen, että henkilökohtaisiakin kuvia ja tietoja voidaan jakaa vapaasti. Monilla on ystäväpiiriin liitetty kuitenkin henkilöitä, joille ei normaalisti lomamatkojensa rantakuvia näyttäisi tai yksityiskohtaista tietoa vapaa-ajastaan kertoisi. Kannattaa myös huomioida, että vaikka omat asetukset olisikin säädetty turvalliseksi, ja ystäväpiiri olisi hyvin rajattu, voivat tuttavien tavat ja asetukset olla turvattomia, ja sitä kautta myös omat henkilötiedot voivat olla varsin avoimesti nähtävillä.

Huoli omien tietojen joutumisesta rikollisille yhteisöpalvelujen kautta ei ole aivan turha. Joitain väärinkäytöksiä on ehtinyt jo tapahtuakin. Englannissa viime vuonna rikolliset loivat tekaistuja käyttäjäprofiileja. He ottivat näiden suojissa yhteyttä ihmisiin ja keräsivät samalla Facebook-profiileista syntymäaikoja, osoitteita ja puhelinnumeroita ja perustivat niiden avulla pankkitilejä. Pankkioikeudet saatuaan rikolliset hakivat tileille luottokortteja ja onnistuivat nostamaan suuria summia rahaa.

Vastaava henkilön sähköisen identiteetin rakentaminen onnistuu pienellä vaivalla myös yhdistelemällä tietoja eri palveluista: nimi ja puhelinnumero yhdestä, osoite toisesta ja syntymäaika kolmannesta. Verkkoidentiteettiä on syytä ajatella kokonaisuutena. Tarkastaminen kannattaa aloittaa vaikkapa tekemällä Google-haku omasta nimestään.

Urkintaa myös sähköpostitse

Henkilötietojen suojaamiseen liittyy myös kalastelu tai phishing, eli tietojen urkintayritykset sähköpostitse. Huijauksissa lähetetään virallisen tahon nimissä sähköpostiviesti, jossa pyydetään lähettämään oma tunnus tai muita henkilötietoja. Toinen muunnelma kalastelusta on viestiin liitetty verkkolinkki, joka ohjaa henkilötietojen syöttämiseen tarkoitetulle sivulle.

Urkintaviesteillä on perinteisesti pyritty huijaamaan pankkien asiakkaita, mutta viimeisen vuoden aikana kalasteluviestejä on ilmaantunut myös Helsingin yliopiston hallinnon nimissä. Uutena huijauksen tunnistamista hankaloittavana piirteenä on aiemmin englanninkielisten viestien muuttuminen kohtalaisen hyväksi suomen kieleksi. Tämäkin ilmiö kertoo ammattirikollisten aktiivisesta mukaantulosta verkkomaailmaan. Roskapostittajilla on mahdollisuus jopa käännöspalveluihin.

Perusohjeena kannattaa muistaa, ettei yliopisto tai mikään muukaan virallinen taho koskaan kysy käyttäjän henkilötietoja, salasanoja tai käyttäjätunnuksia sähköpostitse.

Yliopiston tunnukset ovat verkkorikollisille haluttuja luotettavan verkkonimen ja tehokkaiden verkkoyhteyksien vuoksi. Luotettava lähettäjä tarkoittaa Internetissä usein myös roskapostin suhteen varmempaa läpimenoa. Salasanansa huijareille lähettävän henkilön tunnuksella on usein pyrittykin lähettämään roskapostia.

Pankkitunnusten antamisen vaikutukset lienevät kaikille arvattavissa. Viime vuoden Nordean suuren huijausaallon seurauksena katosi poliisin mukaan tavallisten ihmisten tileiltä huomattavia summia rahaa.