 |
Kehitys on ollut huimaa
|
| Tänä keväänä on kulunut 40 vuotta siitä kun
Helsingin yliopisto sai ensimmäisen tietokoneensa. Tämä elektroninen laskukone ESKO
rakennettiin Suomessa matematiikkakonekomitean toimesta saksalaisen mallin mukaan. Pari
vuotta myöhemmin saatiin ensimmäinen moderni tietokone IBM 1620. Neljänkymmenen vuoden
aikana tekninen kehitys on ollut huimaa. Tämän päivän normaali henkilökohtainen
tietokone on kapasiteetiltaan yli tuhatkertainen niin laskentateholtaan kuin muistin ja
levymuistin määrällä mitattuna. Vielä häkellyttävämpää on, että 3 000
käyttäjän keskustietokoneena yhä vuonna 1987 toiminut Burroughs B7800 - hinnaltaan 20
milj. markkaa - oli kapasiteetiltaan vain kymmenesosa tämän päivän mikrotietokoneesta.
Tänään käyttäjiä on yli 35 000 ja mikrotietokoneita työasemina yli 10 000. On siis
selvää, että yliopistolaiset voivat nykyisin käyttää tietokonetta paljon muuhun kuin
1980-luvulla. Tärkeitä lisäkapasiteetin kohteita ovat mukavuutta lisäävä graafinen
käyttöliittymä, sovellusohjelmien helppokäyttöisyys, sähköposti ja web-palvelu. Käyttäjäkunta on siis kasvanut 1960-luvun muutamasta sadasta yli kolmeenkymmeneen tuhanteen. Jo 1970-luvun alussa pidettiin tärkeänä panostaa asiakkaiden omatoimisuuteen ja laskentakeskukseen järjestettiin mm. neuvontapäivystys. Käyttäjäkunnan nopeaan kasvuun mikrotietokoneiden myötä ei kuitenkaan pystytty vastaamaan tukihenkilöstöä lisäämällä. Itse asiassa taidettiin aika tavalla luottaa siihen, että pian tultaisiin toimeen koulussa opituilla taidoilla. Tietokoneiden käyttäjät tarvitsevat kuitenkin vielä pitkään lähitukea ja parina viime vuonna on ilahduttavasti pystytty lisäämään atk-tukihenkilöiden määrää joissakin tiedekunnissa ja laitoksissa. Kaikki yliopistolaiset eivät vieläkään saa täyttä hyötyä verkkoon kytketystä tietokoneapulaisestaan tai he joutuvat tuhlaamaan aikaansa esille tuleviin ongelmiin. Toivottavasti atk-lähituessa edelleen olevien puutteiden korjaaminen saa huomiota samalla, kun virtuaaliyliopistohankkeiden yhteydessä panostetaan erityisesti opettajien kurssitukseen ja pedagogiseen tukeen. Lars Backström |
   |
  
 |