Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta

ETUSIVU
SISÄLLYS
VIITTEET
LÄHTEET
SANASTO

Sanasto

Aberraatio: Valon äärellisestä nopeudesta johtuva tähden paikan näennäinen muutos havaitsijan liikkeen suuntaan. Tärkein on vuotuinen aberraatio, joka johtuu Maan liikkeestä Auringon ympäri. Sen suurinta arvoa sanotaan aberraatiovakioksi ja se on 20,47 kaarisekuntia. Aberraation vaikutuksesta tähti näyttää vuoden kuluessa piirtävän pienen ellipsin todellisen paikkansa ympäri. Optiikassa aberraatiolla tarkoitetaan kuvausvirhettä.

Adjunkti: Apulainen, yliopiston opetus- ja tutkimusvirka. Vastaa nykyistä apulaisprofessoria.

Akromaattinen: Kahden, eri lasilaadusta valmistetun linssin yhdistelmä, jossa väripoikkeama eli kromaattinen aberraatio ja mahdollisesti muitakin kuvausvirheitä on poistettu. Ks. väripoikkeama.

Altatsimutaalinen eli atsimutaalinen: Kaukoputken pystytys, jossa toinen akseli on pysty-, toinen vaakasuorassa. Taivaankappaleen seuraamiseksi altatsimutaalista kaukoputkea on käännettävä molempien akselien ympäri jatkuvasti muuttuvilla nopeuksilla. Lisäksi kuvakenttä kääntyy keskipisteensä ympäri. Aikaisemmin lähinnä vain kevyet, siirrettävät teodoliitit olivat altatsimutaalisia. Kun nykyisin kääntöliikkeet voidaan vaivatta ohjata tietokoneella, on uudet suuret optiset ja radioteleskoopit rakennettu altatsimutaalisesti pystytystavan rakenteellisten etujen vuoksi.

Amanuenssi: Yliopiston laitostoimi. Amanuenssin tehtävänä on usein kirjaston, kokoelmien, tutkimusvälineiden yms. hoito ja muut vastaavat laitostehtävät. Nykyisin tehtäviin tavallisesti kuuluu usein myös opetus ja tutkimus.

Annaali: Vuosikirja, aikakauskirja. Tavallisesti tiedeakatemian, yliopiston tai laitoksen tieteellinen julkaisusarja.

Apeksi: Piste taivaalla (Herkuleen tähdistössä), jota kohti aurinkokunta liikkuu nopeudella 19,4 km/s muiden tähtien suhteen.

Apulainen: Ks. adjunkti.

Assistentti: Nykyisissä yliopistoissa ja korkeakouluissa alempi määräaikainen toimi, jossa velvollisuutena on luentotasoa alempi opetus, jatko-opiskelu sekä tutkimus.

Astemittaus: Pituus- tai leveyspiirin kaaren pituuden mittaus, jonka tarkoituksena on Maan koon ja muodon määrääminen. Tämä tehdään kolmiomittauksella ja ainakin kaaren kummassakin päässä tehdään tähtitieteellinen paikanmääräys.

Atsimutaalinen: Ks. altatsimutaalinen.

Deklinaatio: Ks. rektaskensio ja deklinaatio.

Dialektiikka: Keskustelu, keskustelu- tai väittelytaito. Keskiajan yliopistoissa ja esimerkiksi vielä 1600-luvun Turun akatemiassa keskeinen koulutuksen tavoite, jota harjoitettiin julkisilla väittelyillä. Friedrich Hegelin (1770-1831) ja hänen seuraajiensa filosofiassa dialektiikka on saanut eri merkityksen. Ks. disputaatio.

Disputaatio: Väitös. Vanha yliopistollinen opetusmenetelmä, käytössä myös Turun akatemiassa 1600-luvulta 1700-luvun loppupuolelle. Opiskelija sai puolustettavakseen (respondoitavakseen) tai arvosteltavakseen (opponoitavakseen) tavallisesti professorin kirjoittaman väitöskirjan. Disputaatio kehitti väittelyn ja latinan taitoa. Professorin velvollisuus oli julkaista säädetty määrä väitöskirjoja vuodessa. Respondentti maksoi painatuksen. Tapa oli tärkeä keino saada oppinutta kirjallisuutta julkaistuksi.

Dosentti: Yliopiston opetussivutoimi. Dosentilta vaaditaan nykyään tohtorin väitöskirja ja tieteellistä lisäansiota. Hänellä on oikeus opettaa yliopistossa, esim. luennoida kaksi tuntia viikossa. Palkkio maksetaan luentotunneista.

Efemeridi: Taivaankappaleiden etukäteen laskettujen paikkojen taulukko.

Ekvatoriaali: Kaukoputki, jonka toinen akseli, napa-akseli, on pystytetty maapallon akselin suuntaisesti, toinen akseli edellistä vastaan kohtisuoraan. Kun taivaankappaleet liikkuvat Maan vuorokautisen pyörimisliikkeen takia taivaalla, riittää tähden seuraamiseksi, että siihen kerran suunnattua ekvatoriaalia käännetään vakionopeudella napa-akselin ympäri. pyörittämisestä huolehtii tavallisesti kellokoneisto. 1800-luvun alkupuolelta viime vuosiin saakka suuret kaukoputket on yleensä pystytetty ekvatoriaalisesti. Ks. altatsimutaalinen.

Epookki: Ajankohta, jona ajan mukana muuttuvan suureen arvo ilmoitetaan.

Ensi vertikaali: Itä-länsisuuntainen vertikaali. Ks. vertikaali.

Fotometria: Taivaankappaleiden säteilyn, erityisesti näkyvän valon, mittaus ja tutkimus.

Fysiikka: Fysiikalla tarkoitettiin 1600- ja 1700-luvulla eri asiaa kuin nykyisin. Kattava nimitys olisi luonnonoppi. Alaan kuului "fysikaalisten" asioiden lisäksi mm. kemiaa, kasvi- ja eläintiedettä, geologiaa ja maantiedettä. Fysiikka oli kuvailevaa ja epämatemaattista.

Galaksi: Suuri tähtijärjestelmä, joka voi sisältää jopa biljoona auringon massaa. Omaa galaksiamme kutsutaan Linnunradaksi. Galaksit jaetaan spiraaligalakseihin, elliptisiin ja epäsäännöllisiin galakseihin.

Heliometri: Koje, jolla mitattiin pieniä kulmaetäisyyksiä ja niiden suuntia taivaalla. Perustuu kahtia halkaistuun objektiivilinssiin. Puolikkaita voitiin liikuttaa toistensa suhteen. Valmistettu alkuaan Auringon näennäisen läpimitan mittaukseen, mistä nimitys johtuu. Bessel mittasi ensimmäisen tähden etäisyyden heliometrilla. Jäänyt pois käytöstä lankamikrometrien kehittämisen jälkeen. Ks. mikrometri.

Hyödyn aikakausi: Kulttuuri-, talous- ja poliittishistoriallinen aikakausi Ruotsin historiassa, ajoittuu pääpiirteissään 1700-luvun jälkipuoliskoon. Luonteenomaista ajan virtauksille oli tiedon merkityksen korostaminen tavoitteiden saavuttamisessa, talousasioiden harrastus ja pyrkiminen valtion ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Isoympyrä: Pallon ja sen keskipisteen kautta kulkevan tason leikkausympyrä.

Kansleri: Yliopiston korkein hallintovirkamies. Ruotsinvallan aikana Turun akatemian kansleri oli joku valtaneuvoksista. Autonomian aikaan (1809-1917) kansleri oli aluksi valtioneuvos, vuosina 1816-1825 hallitsijan veli ja sittemmin vuoteen 1894 kruununperijä. Kanslerin tehtävä oli ohjata ja valvoa Yliopiston toimintaa ja pitää silmillä valtion etua. Suora yhteys valtakunnan korkeimpaan johtoon oli yleensä myös Yliopistolle hyödyksi. Esimerkiksi Venäjän keisarikunnan muilla yliopistoilla ei ollut tällaista etua. Nykyisin yli- opisto asettaa ehdolle ja Tasavallan Presidentti nimittää kansleriksi tieteessä ja yliopistohallinnossa kokeneen henkilön. Kansleri mm. nimittää eräisiin yliopistovirkoihin, ratkaisee valitusasioita, antaa sisäisiä sääntöjä ja edustaa Yliopistoa valtioneuvostossa. Ks. varakansleri.

Komeetanetsijä: Kaukoputki, joka suuren valovoimansa ja laajan näkökenttänsä ansiosta soveltuu heikkovaloisten pintakohteiden, kuten komeettojen eli pyrstötähtien etsimiseen. Komeetanetsijässä käytetään yleensä pientä suurennusta.

Komeetta eli pyrstötähti: Aurinkoa kiertävä lumesta, jäästä ja pölystä muodostunut kappale, josta Auringon lähellä haihtuu kaasua ja pölyä usein komeaksi pyrstöksi. Komeetan ydin on vain parin kilometrin mittainen.

Konsistori: Yliopiston korkein hallintoelin. Alkuaan kaikkien professorien kokous. Nykyään pieni konsistori, jonka jäseninä ovat rehtorit, tiedekuntien dekaanit ja varadekaanit päättää useimmat asiat. Suuri konsistori, jonka jäseninä ovat kaikki varsinaiset professorit, käsittelee virantäyttövalitukset ja Yliopistoa koskevat lainsäädäntöasiat.

Koordinaatit: Kohteen esim. pisteen tai tähden paikan yksikäsitteisesti ilmaisemiseksi tarvittavat mitat. Esim. paikka maanpinnalla voidaan ilmoittaa antamalla etäisyys kulmamitoissa tai kilometreinä päiväntasaajalta ja napojen kautta kulkevasta perusmeridiaanista. Tähtien koordinaatit annetaan kulma- eli kaarimitoissa (asteina, minuutteina, sekunteina) tai aikamitoissa (tunteina, minuutteina, sekunteina). Tällöin 1 tunti = 15°, 1 min = 15', 1 s = 15", 1° = 4 min jne. Ks. rektaskensio ja deklinaatio.

Kosmologia: Maailmankaikkeuden rakennetta ja kehitystä käsittelevä tähtitieteen ala.

Kronometri: Varsinkin laivoissa käytetty, hyvin tarkkakäyntinen kello.

Kvadrantti: Kulmanmittauskoje, jossa lukemakehän pituus on neljäsosa ympyränkehästä eli 90°.

Linnunrata: Ahtaammassa, alkuperäisessä merkityksessä himmeästi loistava, ympäri koko taivaan ulottuva, lukemattomista tähdistä koostuva vyö. Laajemmassa mielessä Linnunradalla tarkoitetaan koko omaa galaksiamme, johon oma Aurinkomme ja n. 200 miljardia muuta tähteä kuuluvat. Linnunrata on linssin tai kiekon muotoinen. Sen läpimitta on n. 100 000 valovuotta. Ks. galaksi.

Magnitudi: Ks. suuruusluokka.

Mathesis: Matemaattisten aineiden kokonaisuus. Alan piiri on eri aikoina vaihdellut, yleensä syventymisen ja erikoistumisen mukana supistunut. Turun akatemiassa 1600-luvulla mathesis-professorin alaan kuului klassillisten matemaattisten alojen, kuten aritmetiikan ja geometrian lisäksi tähtitiede, linnoitus- ja laivanrakennustekniikka, kuvapatsaiden valamisoppi ym.

Meridiaani: Taivaan napojen ja havaintopaikan zeniitin eli lakipisteen kautta kulkeva isoympyrä tai taso. Leikkaa horisontin pohjois- ja eteläpisteissä. Myös havaitsijan pituuspiiri maapallolla.

Meridiaanikone: Ks. meridiaaniympyrä.

Meridiaanikvadrantti: Pohjois-eteläsuunnassa (meridiaanissa) tehtäviä havaintoja varten kiinteästi pystytetty kulmanmittauskoje. Lukemakehä on neljännesympyrän eli kvadrantin mittainen.

Meridiaanisali: Tähtitornin havaintohuone, josta tehdään havaintoja pohjois-eteläsuunnassa, siis meridiaanissa.

Meridiaaniympyrä eli meridiaanikone: Tarkka kulmanmittaus- ja ajanmääräyskoje. Siinä kaukoputki on kiinteästi pystytetty niin, että sen ainoa akseli on vaakasuorassa itä-länsisuunnassa. Putki liikkuu siis vain pohjois-eteläsuuntaisessa pystytasossa eli meridiaanitasossa. Suurelta ympyränkehältä luetaan putken tähtäyssuoran korkeuskulma horisontista tai vaihtoehtoisesti kulmaetäisyys lakipisteestä eli zeniitistä. Kohteita havaitaan, kun ne ovat eteläisessä tai pohjoisessa meridiaanissa. Havainnossa määrätään korkeuskulma tai zeniittietäisyys ja meridiaaniohituksen ajanhetki. Havainnoista voidaan laskea rektaskensio ja deklinaatio. Jos havaitaan tähteä, jonka koordinaatit tunnetaan, saadaan havaintohetken aika eli kellonkorjaus. Ks. rektaskensio ja deklinaatio.

Mikrometri: Nykyisin varsinkin pituusyksikkö, metrin miljoonasosa, µm. Tarkoittaa myös pienten pituuksien ja kulmien mittauskojetta. Kaukoputkissa käytettiin näkökenttään sijoitettua rengasmikrometria. Mittaamalla tähden ja vertaustähden kulkuajat renkaan ympyränkehien poikki, saatiin tähtien rektaskensio- ja deklinaatioerotukset määrättyä. Tähdet liikkuvat näkökentässä Maan pyörimisliikkeen takia. Myöhemmin kaukoputkiin ja mikroskooppeihin rakennettiin lankamikrometrejä, joissa mittauslankoja voi liikuttaa ruuvien avulla ja siirtymät tarkasti lukea.

Muurikvadrantti: Liikkumattomasti meridiaanin tasossa olevaan seinään tai muuriin kiinnitetty kvadrantti. Se oli 1700-luvun loppuun saakka eniten käytettyjä kojeita tarkkoja havaintoja varten. Lähinnä meridiaaniympyrä syrjäytti muurikvadrantin.

Nutaatio: Maan akselin heilahtelu, joka johtuu Kuun ratatason kiertymisestä. Nutaation jakso on 18,6 vuotta ja sen suurinta arvoa, n. 9", sanotaan nutaatiovakioksi.

Observatorio: Laitos, jossa harjoitetaan tähtitieteen tutkimusta. Myös rakennus, josta tehdään tähtitieteellisiä havaintoja, tähtitorni.

Ohikulku: Taivaankappaleen kulku meridiaanin tai taivaan muun ympyrän poikki. Puhutaan myös Merkuriuksen tai Venuksen ohikulusta tai ylikulusta Auringon pinnan editse.

Ohikulkukone eli pasaasikone: Koje, jolla havaitaan tähden ohikulku meridiaanissa. Täten saadaan mitatuksi tähden rektaskensio tai jos se on tunnettu, määrätyksi aika. Korkeutta tai deklinaatiota ohikulkukoneella ei yleensä voi määrätä tarkasti. Muuten samankaltainen kuin meridiaanikone.

Ominaisliike: Tähden (näkösädettä vastaan kohtisuora) liike muihin tähtiin verrattuna. Koska tähdet ovat hyvin kaukana, ominaisliikkeet ovat hyvin pieniä. Suurin ominaisliike on Barnardin tähdellä, n. 10 kaarisekuntia vuodessa. Kestää tuhansia vuosia ennen kuin ominaisliikkeet ovat selvästi muuttaneet tähtikuvioiden muotoja.

Oppositio: Planeetta on oppositiossa, kun Maa on kyseisen planeetan ja Auringon välissä. Tällöin planeetta näkyy parhaiten ja se on keskiyöllä etelässä.

Parallaksi: Tähden parallaksilla tarkoitetaan sitä kulmaa, jossa Maan radan säde näkyy ko. tähdestä. Kaarisekunteina ilmoitetun parallaksin käänteisarvo on tähden etäisyys parsekeissa. Lähimmän tähden parallaksi on 0,76 kaarisekuntia.

Pikkuplaneetta eli asteroidi tai planetoidi: Aurinkoa kiertävä, varsinaisia planeettoja huomattavasti pienempi kappale. Kiertävät Aurinkoa pääasiassa Marsin ja Jupiterin ratojen välissä. Ensimmäisenä v. 1801 löydettiin suurin, lähes 1000 km läpimittainen asteroidi, Ceres. Nykyään pikkuplaneettoja on luetteloitu lähes 3000. Kaikkiaan arvioidaan yli kilometrin läpimittaisia pikkuplaneettoja olevan vähintään 400 000, joiden yhteenlaskettu massa on alle tuhannesosa Maan massasta.

Planeetta: Aurinkoa kiertävä, vähintään usean tuhannen kilometrin läpimittainen kappale. Eivät ole omavaloisia, vaan ne heijastavat Auringon valoa. Planeettoja tunnetaan yhdeksän. Ne ovat Auringosta lukien: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus (löydettiin v. 1781), Neptunus (löydettiin v. 1846) ja Pluto (löydettiin v. 1930). Myös muiden tähtien ympärillä otaksutaan olevan planeettoja, mutta niiden havaitseminen on erittäin vaikeaa.

Positioastronomia eli astrometria: Taivaankappaleiden näennäisten paikkojen ja liikkeiden mittaamista, paikan- ja ajanmääräyskeinoja sekä näissä havainnoissa käytettyjen kojeiden teoriaa käsittelevä tähtitieteen osa. Vielä 1800- luvulla tähtitieteilijät käyttivät eniten aikaa tämän alan töihin.

Prekessio: pyörivän kappaleen pyörimisakselin suunnan (hidas) muutos, vrt. hyrrä. Maapallon pyörimisakselin suunta muuttuu hyvin hitaasti, täyteen kierrokseen kuluu n. 26 000 vuotta. Muuttaa tähtien koordinaatteja.

Pro gradu (oppiarvon edestä): Yliopistollisen oppiarvon, kandidaatin tai maisterin tutkintoon vaadittava laajahko opinnäytekirjoitus, nykyisin usein "Laudatur-työ".

Rataelementti: Planeetan tms. rataelementeillä tarkoitetaan sellaisia suureita, jotka täysin ilmoittavat, minkälainen ja missä asennossa avaruudessa planeetan rata on, sekä missä kohdassa rataansa planeetta on kullakin hetkellä. Ellipsiradalla rataelementtejä on 6 kpl.

Refraktio: Taittuminen. Valonsäteen taittuminen optisesti eri tiheyttä olevien aineiden rajapinnassa tai taitekertoimen muuttuessa. Tähtitieteessä refraktiolla tarkoitetaan valon tulosuunnan muuttumista, kun valonsäde tunkeutuu tiheämpiin ilmakerroksiin ja taittuu alaspäin. Sen vaikutuksesta tähti näkyy korkeammalla kuin se todellisuudessa on. Refraktioon vaikuttaa ilman lämpötila, paine ja kosteus, valon aallonpituus ja valon ilmakehässä kulkema matka. Viime mainitusta johtuu, että refraktio on suurin horisontissa, pienin taivaan laella.

Refraktori: Linssikaukoputki, ks. teleskooppi.

Rektaskensio ja deklinaatio: Tähden paikka ilmoitetaan tähtiluetteloissa yleensä rektaskension (a) ja deklinaation (d) avulla. Deklinaatio on tähden kulmaetäisyys taivaanekvaattorista, positiivisena pohjoiseen ja negatiivisena etelään. Taivaan pohjoisnavan (lähellä Pohjantähteä) deklinaatio on +90°. Rektaskensio on kulmaetäisyys ekvaattoria pitkin kevättasauspisteestä vastapäivään, ja se ilmoitetaan tavallisesti aikamitoissa. Ks. koordinaatit.

Repetitioympyrä: Pystykehällä varustettu kulmanmittauskoje, joka on tarkoitettu samalla korkeuskulmalla horisontista (esim. meridiaanin molemmin puolin tai meridiaanissa lakipisteen pohjois- ja eteläpuolella) tehtäviin havaintoihin.

Sekstantti: Kulmanmittauskoje, jossa lukemaympyrä on pituudeltaan ympyränkehän kuudennes eli 60°. Kevyttä peilisekstanttia, jossa taivaankappale ja taivaanranta saadaan näkymään näkökentässä yhtä aikaa, käytetään meren- kulun paikanmääräyksessä.

Sirkumpolaari: Tähti, joka on niin lähellä napaa, että se ei koskaan laske horisontin alapuolelle. Tähden deklinaation täytyy olla suurempi kuin 90° - havaintopaikan maantieteellinen leveys.

Sumu: Myös tähtisumu. Varsinkin aikaisemmin nimitettiin sumuiksi eli nebuloosiksi kaikkia himmeällä valolla loistavia, pilventapaisia muodostumia tähtitaivaalla. Nykyään sumuilla tarkoitetaan lähinnä ns. galaktisia sumuja, joka kuuluvat omaan Linnunrataamme. Galaktiset sumut koostuvat lähinnä kaasusta ja pölystä, joka saa valonsa sumun sisällä tai lähellä olevista tähdistä. Linnunradan ulkopuolisia, ns. ekstragalaktisia sumuja, nimitetään nykyään galakseiksi. Ks. Galaksi.

Suuruusluokka eli magnitudi: Jo Hipparkhos yli 2000 vuotta sitten jakoi tähdet kuuteen suuruusluokkaan niiden näennäisen kirkkauden mukaan. Kirkkaimmat tähdet kuuluivat ensimmäiseen ja heikoimmat paljain silmin näkyvät tähdet kuudenteen suuruusluokkaan. N.R. Pogson antoi v. 1856 tarkan määritelmän: Viiden suuruusluokan ero vastaa satakertaista kirkkauksien suhdetta. Prismakiikarilla näkee vielä n. 10. suuruusluokan tähdet ja suurimmilla kaukoputkilla tähtiä voidaan valokuvata suuruusluokkaan + 25 asti.

Taivaankappale: Kosmista pölyä, kaasua yms. lukuunottamatta kaikki maailmankaikkeuden kappaleet, kuten tähdet (mm. Aurinko), sumut, planeetat (mm. Maa) ja niiden kuut, komeetat ja meteorit.

Taivaanmekaniikka: Tutkii varsinkin aurinkokunnan kappaleiden liikkeitä.

Teleskooppi eli kaukoputki: Kaukoputkia on kahta päätyyppiä, linssikaukoputkia eli refraktoreita ja peilikaukoputkia eli reflektoreita. Linssikaukoputki keksittiin Hollannissa 1600-luvun alussa, ja Galilei otti sen tähtitieteen käyttöön 1609. Newton rakensi peilikaukoputken 1668. Kaukoputken linssi- tai peiliobjektiivi muodostaa kohteesta suurennetun kuvan, jonka yksityiskohtia voidaan tarkastella, mitata jne., usein vielä okulaarilla lisää suurentamalla. Objektiivin antama kuva voidaan myös valokuvata, tai valo ohjata tutkimuslaitteeseen, kuten fotometriin, spektrografiin jne.

Teodoliitti: Siirrettävä kulmanmittauskoje, jonka toinen liikkuva akseli on pysty-, toinen vaakasuorassa. Käytetään tavallisesti geodeettisissa tehtävissä.

Tiedeakatemia: Oppineiden ja tieteestä kiinnostuneiden järjestynyt yhteisö, jonka tehtävänä on edistää tieteenharjoitusta ja julkaista tuloksia. Ensimmäisiä tiedeakatemioita olivat firenzeläinen Accademia della Crusca (per. 1582), Vatikaanin tiedeakatemia (1603), firenzeläinen Accademia dei Lincei (1603), johon mm. Galilei kuului. Ranskan akatemia perustettiin 1635, Englannin Royal Society 1660, Preussin tiedeakatemia 1700 ja Pietarin tiedeakatemia 1724. Ruotsin tiedeakatemia perustettiin 1739, Suomen vanhin tiedeakatemia, Suomen Tiedeseura (Finska Vetenskaps-Societeten) 1838 ja Suomalainen Tiedeakatemia 1908. Tiedeakatemiat valitsevat tavallisesti itse jäsenensä.

Turun akatemia: Vuonna 1640 perustetun yliopiston nimi oli alunperin Kuninkaallinen Turun Akatemia. Runollisesti puhutaan myös Auran akatemiasta. Kun yliopisto v. 1827 määrättiin siirrettäväksi Helsinkiin, sen nimi muutettiin 1828 muotoon Keisarillinen Aleksanterin yliopisto Suomessa. Vuonna 1919 nimi sai muodon Helsingin yliopisto.

Tähdenpeitto eli okkultaatio: Tähden peittyminen Kuun, joskus myös muun aurinkokunnan kappaleen taakse.

Tähdistö: Tietty alue tähtitaivaalla. Tähtitaivas on nykyään jaettu 88 tähdistöön. Monien tähdistöjen tähdet muodostavat selviä. tähtikuvioita. Esim. Ison Karhun (tieteellinen nimi Ursa Major) tähdistön seitsemän kirkkainta tähteä muodostavat Otavan tähtikuvion.

Tähti: Tähdet ovat yleensä. omavaloisia, pallonmuotoisia ja kokonaan kaasumaisia taivaankappaleita. Oma Aurinkomme on aivan tavallinen tähti.

Tähtiaika: Kevättasauspisteen kulmaetäisyys myötäpäivään etelästä., ilmoitetaan yleensä aikamitoissa. Samaan tähtiaikaan tähtitaivas on samassa asennossa samalla maapallon leveyspiirillä.

Tähtien nimet: Varsinkin kirkkaimmilla tähdillä. on omat, pääasiassa arabialais- tai kreikkalaisperäiset nimet, kuten Castor, Spica ja Altair. Bayer kehitti 1600-luvun alussa uuden järjestelmän, joka on edelleen käytössä. Jokaisen tähdistön tähdet nimettiin kirkkausjärjestyksessä kreikkalaisten aakkosten mukaan. Kirjaimen perään pantiin tähdistön tieteellisen nimen genetiivimuoto. Esim. Lyyran tähdistön kirkkaimman tähden, Vegan nimitykseksi tulee a (alfa) Lyrae.

Valovuosi: Matka, jonka valo kulkee vuodessa nopeudellaan 300 000 km/s. Valovuosi on 63 300 kertaa Maan etäisyys Auringosta eli n. 9,5 biljoonaa km. Lähimmän tähden etäisyys on yli 4 valovuotta. 1800-luvulla myös tieteellisissä esityksissä käytettiin valovuotta. Nykyään tieteellisissä esityksissä käytetään etäisyyden yksikkönä. parsekia (ks. parallaksi), joka on 3,26 valovuotta.

Varakansleri: Ruotsinvallan ja autonomian aikana kansleri toimi Ruotsissa tai Pietarissa. Pienemmissä asioissa ratkaisut teki varakansleri, joka oli tavallisesti Turun piispa tai arkkipiispa. Vuodesta 1817 lähtien joku korkea sotilas- tai siviilivirkamies nimitettiin sijaiskansleriksi. Itsenäisyyden aikana virka lakkautettiin. Ks. kansleri.

Vertikaali: Zeniitin eli lakipisteen kautta kulkeva isoympyrä.. Pohjois- eteläsuuntainen vertikaali on nimeltään meridiaani ja itä-länsisuuntainen on ensi vertikaali.

Väripoikkeama eli kromaattinen aberraatio: Yksi kuvausvirheistä. Se syntyy yksinkertaisessa linssissä, koska se taittaa eri aallonpituuden (eriväriset) valonsäteet eri polttopisteisiin. Esineen kuvan reuna ei ole terävä, vaan väreihin hajonnut.

Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta

Helsingin yliopisto, Observatorio 1984 - Elektroninen versio 2001