Päättyneet hankkeet

Pohjoisen eUlottuvuuden tietoyhteiskuntaselvitykset

Aleksanteri-instituutti osallistui vuonna 2002 yhdessä yhteistyötahojensa kanssa kahteen Pohjoisen eUlottuvuuden toimintasuunnitelmaan (Northern eDimension Action Plan, NeDAP) liittyvään selvityshankkeeseen. NeDAP on osa Euroopan Unionin ja Itämerenmaiden neuvoston Pohjoisen ulottuvuuden ohjelmia. NeDAP:in tavoitteena on edistää pohjoisen alueen muutosta tietoyhteiskunnaksi ja laajentaa maiden välistä yhteistyötä. Suomalaisen korkeakoulusektorin IT-alan koulutus- ja työharjoitteluyhteistyötä

Luoteis-Venäjällä ja Baltiassa käsittelevän kartoituksen toteutti Aleksanteri-instituutin kanssa yhteistyössä Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalvelut. Hankkeen julkaisu löytyy verkosta PDF-muodossa: "Finnish Survey of e-Skills Development Projects". Suunnittelija Nina Harjunpää Oulun yliopistosta vastasi julkaisun toimittamisesta. Työn rahoitti Opetusministeriö.

Selvityksessä arvioidaan tekijöitä, jotka johtavat koulutus- ja työharjoitteluprojektien onnistumiseen tai epäonnistumiseen sekä tarkastellaan odotuksia, joita asiantuntijoilla ja IT-alalla on yhteistyöstä Itämeren alueen maiden kanssa. Projektien vahvuuksiksi selvityksessä nousee muun muassa yhteistyön myötä syntyvät kansainväliset kontaktit. Koulutusprojekteihin osallistuneiden poikkitieteellinen koulutustausta, venäläisten vahva matemaattinen pohjakoulutus ja suomalaisten johtamistaidot nähtiin selvityksessä positiivisia tuloksia aikaansaavaksi yhdistelmäksi. Ongelmat projekteissa liittyivät selvityksen mukaan kulttuurieroihin, kielitaidon puutteellisuuteen ja yritysten ennakkoluuloisuuteen idästä tulevia asiantuntijoita kohtaan.

Toisessa NeDAP:iin liittyvässä hankkeessa kartoitettiin tieteellisessä tutkimuksessa hyödynnettävien teknologioiden käyttöä, IT-alan koulutustarjonnan laajuutta ja opetussisältöjä ja koulutussektorin mahdollisuuksia kouluttaa riittävästi työntekijöitä IT-alan tarpeisiin Baltian maissa ja Luoteis-Venäjällä. Hankkeen julkaisu löytyy verkosta PDF-muodossa: "Northern e-dimension Action plan: High-speed research networks, internet-related technologies and e-skills in the Baltic countries and northwest Russia". Tutkija Katerina Leshukova vastasi tutkimuksen toteutuksesta. Työn rahoitti Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Selvitys tuotti runsaasti uutta tietoa informaatio- ja viestintäteknologian käytöstä ja alan kehityksestä kohdemaissa. Virossa ja Latviassa lääketiede osoittautui muita aloja avoimemmaksi uusille teknologioille. Liettuassa Kaunasin teknillinen yliopisto soveltaa aktiivisimmin uutta teknologiaa. Selvitys osoitti myös, että Baltian maissa laajakaistaverkko on levinnyt maantieteellisesti varsin kattavasti eri alueille, mutta on jo hieman vanhentunutta. Tästä huolimatta selvitys korostaa Baltian maiden kykyä ottaa nopeasti käyttöön uusia teknologioita ja soveltaa niitä tutkimuksen käyttöön. Luoteis-Venäjällä johtavat tutkimuslaitokset ja yliopistot sijaitsevat Pietarin alueella. Laajakaistainfrastruktuurin kehittyneisyys Pietarissa mahdollistaa myös uuden teknologian hyödyntämisen tutkimuksessa. Luoteis-Venäjällä ongelmallista on se, että edistyneimmät ja innovatiivisimmat yksiköt puuttuvat muista luoteisvenäläisestä kaupungeista kehittymättömän infrastruktuurin takia. Kaikki tutkimuslaitokset niin Baltian maissa kuin Venäjällä olivat kiinnostuneita kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä.

Yliopistojen opetusohjelmat osoittautuivat selvityksessä varsin kattaviksi ja korkeatasoisiksi. Selvitys osoittaa Luoteis-Venäjän ja Baltian maiden IT-opiskelijoiden vahvan teoreettisen peruskoulutuksen mahdollistavan uusien sovellutusten omaksumisen ja käytön. Koulutuksen kehittämisen ja työvoiman turvaamisen kannalta selvitys pitää ratkaisevana huolehtia akateemisen opettajakunnan riittävästä määrästä, työharjoittelupaikkojen tarjonnasta ja opintojen jälkeisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä osaamisen ylläpitämiseksi. Erityisesti Baltian maissa liikemaailma tarvitsee enemmän käytännöllisesti suuntautuneita IT-alan asiantuntijoita.

Aleksanteri-instituutissa molempien selvityshankkeiden projektipäällikkönä toimi
Maija Lummepuro