Tutkimushankkeet

media

Media venäläisen identiteetin rakentajana: Venäjä toisen maailmansodan historian ja eurooppalaisen tulevaisuuden välissä

Tutkimus on osa kansainvälistä, viiden yliopiston yhteistä vuosina 2010-2012 toteutettavaa tutkimusprojektia Memory at War. Projektissa tutkitaan ensisijaisesti Venäjällä, Puolassa, Ukrainassa, mutta myös Virossa viime vuosina näkyvästi esille noussutta kiistelyä historian tulkinnoista ja niiden suhteesta kansallisten ja ylikansallisten identiteettien muodostumiseen. Erityinen kiinnostus kohdistuu toista maailmansotaa ja sen jälkiseurauksia koskeviin kiistoihin.

Kuten kiistelyn näkyvyys ja seuraukset ovat osoittaneet – esimerkkinä vaikka runsaan kahden vuoden takainen Pronssisoturi-episodi Viron ja Venäjän välillä – nämä ”historiasodat” ovat olleet erityisen näkyvä osoitus historian poliittisesta käytöstä; sen yhteiskunnallisista vaikutuksista ja yrityksistä vaikuttaa kansallisen identiteetin muodostumiseen. Historiasota tuo esille sen, miten ko. maat haluavat määritellä itsensä ja roolinsa valtiollisina ja kulttuurisina toimijoina, ja miten ne pyrkivät vaikuttamaan ja sopeuttamaan tätä roolia laajempaan eurooppalaiseen viitekehykseen, yhteisesti määriteltyyn ”eurooppalaisuuteen”.

Historiakiistojen tärkeimpänä foorumina on media. Suomen projektissa tutkitaan sitä, miten venäläinen media, sanoma- ja aikakauslehdet sekä uusi media toimivat ja rakentavat kansallista identiteettiä ”Suuren isänmaallisen sodan” määrittämässä historiakulttuurin rajoissa. Mediassa käytävät historiakiistat kytkevät myös osaltaan Venäjän eurooppalaiseen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta, sitä rakentavasta menneisyydestä, kylmästä sodasta ja sen perinnöstä.

Erityisesti venäläisen median sananvapauden rajojen ja laajemminkin sen toimintaa määrittävien kulttuuristen koodien ymmärtämiseksi on välttämätöntä analysoida Venäjän sisäistä, kansallista ”kulttuuria”. Se määrittyy tiettyjen ”pyhien ikonien”, kuten ”Suuren isänmaallisen sodan”, käsittelyn kautta. Toisaalta taas median kansainvälisyys – internet, ylikansalliset tietotoimistot ja globaalit mediamallit – limittyy vääjäämättä osaksi kansallisen identiteetin ja poliittisen kulttuurin rakentumista. Venäjällä kouriintuntuvaa jännitettä kansallisten ja ylikansallisten prosessien välille synnyttää erityisesti sananvapauteen ja laajemminkin mediakulttuuriin liittyvät ongelmat ja siitä käytävä keskustelu.

Euroopan ja Suomen kannalta ehkä tärkeimmässä roolissa tässä merkittävästi median tuottamassa julkisuudessa käytävissä historiasodissa on Venäjä. Presidentti Medvedev perusti viime toukokuussa erityisen ”historiakomission”, jonka tehtävänä on luoda ”virallista historiaa” ja torjua ”venäläisvastaista historian vääristelyä” erityisesti toisen maailmansodan osalta. Tällaiset reaktiot kielivät osaltaan ideologisen ja geopoliittisen haaksirikon kokeneen suurvallan tarpeesta määritellä oma roolinsa osana laajempaa eurooppalaista ja globaalia nykyisyyttä. Venäjän historiapoliittisen osallistumisen tarvetta selittää myös sen vahvasti eurooppalaisista aatevirtauksista ammentava kulttuurihistoria ja aiemmat identiteettipyrkimykset: omilla historiatulkinnoillaan Venäjä ei pyri ainoastaan määrittelemään itseään suvereenina valtiona, vaan myös kulttuurista ja poliittista arvoaan eurooppalaisena toimijana.

Tutkimuksemme pääkysymys hahmottuu kahden toisiinsa nivoutuvan kysymyksen kautta:

  1. Miten neuvostoaikana vakiintunutta ja Putinin aikana jälleen voimakkaasti korostunutta venäläisen kansallisen identiteetin kulmakiveä, toista maailmansotaa – tai venäläis-patrioottisesti ”Suurta isänmaallista sotaa” – luodaan mediassa, ja
  1. Missä määrin tämän sodan mediakuvan tuottama laajempi venäläinen historiakulttuuri määrittää medialle sen sananvapautta ja laajemminkin sen tuottamien juttujen käsittelytapaan liittyviä toimintarajoja; toisin sanoen, jutuissa ilmenevien arvojen ja normien toimintarajoja. Tuoreena esimerkkinä tästä on Molotov-Ribbentrop-sopimuksen vuosipäivän käsittely venäläisessä julkisuudessa.

Näiden kysymysten kautta päästään tarkastelemaan myös venäläistä kansallista identiteettiä ja sen suhdetta kansainvälistymiseen, ennen kaikkea EU:n piirissä tuettuun eurooppalaisuuden kansalliseen ylirajaisuuteen.

Hankkeen johtaja:

Tutkimusjohtaja, prof. Markku Kangaspuro
Helsingin yliopisto, Aleksanteri-instituutti
markku.kangaspuro [at] helsinki.fi

   
Tutkijat:

FT Jussi Lassila
Helsingin yliopisto, Aleksanteri-instituutti
jussi.lassila [at] helsinki.fi

Dr. Tatiana Zhurzhenko
Helsingin yliopisto, Aleksanteri-instituutti
tetyana.zhurzhenko [at] helsinki.fi, zhurzhenko [at] yahoo.com

VTT Matti Jutila (Project associate syyskuusta 2012)
Visiting Professor of Finnish Studies, Department of Political Science & Global Studies Institute, University of Minnesota
matti.jutila [at] helsinki.fi

   
Tutkimusavustaja:

VTM Susanna Pirnes
 susanna.pirnes [at] helsinki.fi

   
Yliopistoharjoittelija:

Valt. yo Tuula Stöckell
tuula.stöckell [at] helsinki.fi

   
Kesto: 2010-2012
   
Rahoitus: HERA (Humanities in the European Research Area), Helsingin Sanomain Säätiö
   
Hankkeen omat sivut: http://blogs.helsinki.fi/crim-project/

Projektisivu englanniksi (Constructing Russian Identity in the Media: Between the History of WW II and the Future of Europeanness)