Vie osaaminen yhteiskuntaan -kirjan julkaisutilaisuus 7.3.2013

Puuttuuko Suomesta tärkeää Venäjä-tuntemusta, ja miten tilannetta tulisi korjata? Aleksanteri-instituutin koordinoiman OVET-hankkeen tuore julkaisu Vie osaaminen yhteiskuntaan. Venäjän ja itäisen Euroopan tuntemuksen uudet suuntaviivat kartoittaa Venäjä-osaamisen tilaa niin koulutuksen, politiikan kuin elinkeinoelämänkin kannalta.

Kirjanjulkaisutilaisuudessa torstaina 7.3. kuultiin kirjoittajien Pecha Kucha -tyylisiä puheenvuoroja ja keskusteltiin vilkkaasti. Kansanedustaja Paula Lehtomäen mukaan suomalaisten poliitikkojen oletetaan maailmalla automaattisesti olevan Venäjä-asiantuntijoita. Suomi tunnetaan Venäjän naapurina. Venäjä-tutkimus on siis arvokasta poliitikoille, mutta tutkijoilta odotetaan hyvin nopeaa reagointia ja kykyä tiivistää, sillä politiikassa on usein kiire.

Tutkimusjohtaja Juha Martelius Puolustusministeriöstä puolestaan huomautti, että poliitikkojen ja virkamiesten tiedontarpeet ja tutkijoiden omat akateemiset intressit eivät aina kohtaa. Puolustusministeriön näkökulmasta etenkin Venäjän turvallisuuspolitiikkaan ja sotateollisuuteen kohdistuvaa tutkimusta tehdään yliopistoissa ja korkeakouluissa aivan liian vähän. "Tutkitaan sitä, mikä tuntuu mukavalta ja tilaustutkimusta pidetään turhaan epäilyttävänä", Martelius pahoitteli, ja lisäsi, että toisaalta virkamiehet joskus uskovat tievänsä asiat paremmin kuin ulkopuoliset tutkijat.

Professori Arto Mustajoki Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta nosti esiin suomalaisten yleisen suhtautumisen Venäjään. Venäjää tunnetaan meillä paremmin kuin maailmalla yleensä, mutta niin pitääkin - Venäjä on meille keskeisempi toimija kuin vaikkapa Portugali. Parantamisen varaa Mustajoen mukaan kuitenkin olisi varsinkin siinä, ettei Venäjä-osaamista nähtäisi pienen piirin erityistaitona vaan osana yleistä kompetenssia. "Poliittista pakkoa Venäjän kielen ja kulttuurin osaamiseen ei enää ole, vaan Venäjä-tuntemus on nyt puhtaasti oman edun mukaista." Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen jakoi tämän näkemyksen avauspuheenvuorossaan: "Tarvitsemme koulutusta, jossa Venäjä-asiantuntemus on komponenttina laajemmassa kokonaisuudessa."

   

Juha Martelius, Paula Lehtomäki ja Arto Mustajoki vastasivat yleisön kysymyksiin (vas). Elinkeinoelämän keskusliiton Marita Aho käytti puheenvuoron (kesk). Kirjan kirjoittajakuntaan kuuluva Hanna Smith esittelee uutuutta ministeri Jaakko Iloniemelle (oik).

Puheenvuorojen jälkeen oli hetki aikaa yleisön kysymyksille, ja esiin nousi mm. venäjän kielen asema kouluissa. Toimittajia kiinnosti etenkin professori Mustajoen esittämä "naapurin kieli"-malli, jossa venäjän kieli nousisi ruotsin haastajaksi. Keskustelu jatkui vilkkaana pitkään, ja uusia yhteistyökuvioita kehiteltiin monella suunnalla. "Tilaisuus oli todella onnistunut. Oli hienoa nähdä, että kirja herättää mielenkiintoa ja kannustaa uusiin avauksiin" iloitsee Vie osaaminen yhteiskuntaan -kirjan toimituskuntaa johtanut OVET-hankkeen projektipäällikkö Iiris Virtasalo.

Maksutonta kirjaa voi tilata osoitteesta ovet-hanke@helsinki.fi tai ladata sähköisenä OVET-hankkeen sivuilta.