Tervetuloa Aleksanteri-instituutin sivuille!

Aleksanteri-instituutti on valtakunnallinen, Helsingin yliopiston alainen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus. Se palvelee Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen, opetuksen ja tuntemuksen kenttää erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla.

Instituutti koordinoi ja edistää yhteistyötä ja vuoropuhelua akateemisen maailman, hallinnon, päättäjien, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Aleksanteri News 1/2010

	Vuoden 2010 ensimmäinen Aleksanteri News sisältää tietoa instituutin tapahtumista, kuten tulevan syksyn Aleksanteri-konferenssista, Stalinismi-symposiumista ja tutkijakoulun kansainvälisestä kesäkoulusta Ahvenanmaalla. Lisäksi uutiskirjeessä esitellään tutkijakoulun uudet tohtorikoulutettavat sekä Visiting Scholars -ohjelman uusimmat vierailijat.
Face of the Month -palstalla instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro kertoo uudesta tutkimushankkeestaan Media venäläisen identiteetin rakentajana: Venäjä toisen maailmansodan historian ja eurooppalaisen tulevaisuuden välissä. Lataa Aleksanteri News 1/2010 pdf-muodossa tästä!

Väitös valaisi Tshekkoslovakian normalisaatioprosessia

Jouni Järvinen puolusti väitöskirjaansa Normalization and Charter 77 – Violence, Commitment and Resistance in Czechoslovakia Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 29.1.2010. Kustoksena toimi prof. Seppo Hentilä ja vastaväittäjänä prof. Michael Long (Baylor University, USA). Kuva:Erkka Lehto

”Järvisen väitöskirja tuo kipeästi kaivattua lisävalaistusta Tšekkoslovakian normalisaatioprosessiin, jota on tähän mennessä tutkittu vähemmän,” totesi Long ja nimesi väitöskirjan erityiseksi ansioksi sen, että se tarkastelee Charta 77-liikettä paitsi poliittisen historian, myös kulttuuriselta ja sosiologiselta kannalta. Long piti väkivallan teorian viitekehystä erityisen onnistuneena välineenä dissidenttiliikkeen ja valtiovallan välisen dialogin purkamiseen. Kuten Järvinen väitöskirjassaan osoittaa, Charta 77 olikin luonteeltaan hybridi perinteisen toisinajattelijoiden dialogin ja poliittisen toiminnan välillä. Sen avulla voitiin ottaa esiin jo itäblokin vallanpitäjille uusia kysymyksiä, kuten ihmisoikeudet ja luonnonsuojelu.

Väitöskirja on julkaistu Kikimora Publications A-sarjassa (A21), ja sitä myydään Aleksanteri-instituutissa.

Aleksanteri-instituutti menestyi syksyn 2009 rahoitushauissa

Tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron johtamalle projektille ”Media venäläisen identiteetin rakentajana: Venäjä toisen maailmansodan historian ja eurooppalaisen tulevaisuuden välissä” myönnettiin rahoitusta sekä HERA:sta  (Humanities in the European Research Area) osana viiden  yliopiston  konsortiota että Helsingin Sanomain Säätiöltä vuosiksi 2010-2012. Tutkijatohtori Katalin Miklóssyn johtama hanke "Kilpailu sosialistisessa yhteiskunnassa" sai sekä Suomen Akatemialta että Helsingin yliopistolta rahoitusta vuosiksi 2010-2012. Aleksanteri-instituutin tutkimushanke, joka käsittelee Etelä-Kaukasian turvallisuus- ja kehityskysymyksiä sai ulkoasiainministeriön Laajemman Euroopan aloitteen puiteohjelmasta rahoitusta vuosille 2010-2012. Instituutin tutkimusryhmän koordinaattori on Mikko Palonkorpi.

Aleksanteri-instituutin Marie Curie -tutkijaliikkuvuusohjelmaan osoittama hakemus Prof. Margarita M. Balmacedan kutsumiseksi 16kk:n vierailujaksolle sai loistavat arviot ja on edennyt neuvotteluihin.  Neuvottelut ovat käynnissä myös Manner-Suomen ESR-ohjelman hankehaussa menestyneen kolmivuotisen työelämähankkeen ”OVET - Venäjän ja itäisen Euroopan osaajana työmarkkinoilla” osalta.

Lisäksi Aleksanteri-instituutin tutkija Sanna Turoma sai HY:n tutkijatohtorin paikan vuosille 2010-2012, tutkija Elina Viljaselle myönnettiin Fulbright-stipendi vuoden jatko-opintoihin Yhdysvalloissa ja moni muu tutkija sai rahoitusta eri säätiöiltä.

Sanna Turomasta Helsingin yliopiston tutkijatohtori

Aleksanteri-instituutin tutkijakaartiin kuuluva Sanna Turoma valittiin lähes 300 hakijan joukosta HY:n kolmivuotiselle tutkijatohtorikaudelle (2010-2012) aiheella "Imperial Space in Late Soviet Russian Culture (1960-80)". Tutkijatohtoreita valittiin eri tieteenaloilta yhteensä kaksitoista.

Turoman tutkimus käsittelee neuvostotilan esittämistä myöhäisen neuvostokauden kirjallisuudessa ja elokuvassa. ”Tutkimuksen tuottama uusi tieto auttaa analysoimaan nyky-Venäjän geopoliittista diskurssia”, kertoo tutkija. ”Samalla se haastaa vallalla olevan käsityksen venäläisestä kylmän sodan dissidentti-ideologiasta purkamalla sitä imperiaalisen paradigman kehyksessä”.

Turoma työskentelee kesäkuuhun 2010 asti vierailevana tutkijana Harriman Institutessa Columbian yliopistolla Yhdysvalloissa.