Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Etelämanner todistaa elämän sitkeydestä

Helsingin yliopiston tutkijat osallistuivat Etelämantereelle suuntautuneelle FINNARP-tutkimusretkelle viime vuodenvaihteessa. Retkeltä tuodut järvivesinäytteet on nyt analysoitu Lammin biologisella asemalla.

Professori Lauri Arvolan mukaan Etelämantereella sijaitsevan Aboa-tutkimusaseman lähialueen järvien vesiä tutkittiin nyt ensimmäisen kerran.

– Tulokset kertovat odotettua kieltä antarktisten järvien äärimmäisestä karuudesta. Erityisesti fosforia oli näytteissä vähän. Typpipitoisuudet olivat nekin pieniä, vaikka vaihtelua eri näytteiden välillä oli enemmän.

Alueella jo pitempään lunta, jäätä ja järviä tutkinut professori Matti Leppäranta hoiti näytteenoton. Tutkija Jorma Keskitalo löysi laboratoriossa näytteistä noin 25 erilaista levä- ja sinibakteerilajia tai muuta eliöryhmää. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta solujen määrä näytteissä oli erittäin vähäinen.

Vesinäytteet kerättiin pieniltä järviltä, joista suurin osa on kesälläkin jääkuoren peitossa. Tutkituista järvistä monet olivat niin sanottuja supraglasiaalisia järviä, jotka sijaitsevat jäätikön pintakerroksessa. Näissä matalissa järvissä elämä sinnittelee kahden jääpeitteen välissä.

Näytteet kertovat alueen karuudesta, mutta biologista aktiivisuutta ja monimuotoisuutta löytyy näinkin äärevistä olosuhteista.

– Yksisoluisten kyky selvitä ääriolosuhteissa on hämmästyttävä. Lepo- ja kestomuotojensa ansiosta monet niistä pystyvät sinnittelemään lähes kaikissa kuviteltavissa olosuhteissa, Arvola sanoo.

Lisää biologisia tutkimuksia

Etelämantereella tehtävä tutkimustyö on luonnollinen jatke Suomen kylmien alueiden tutkimukselle. Alueelta saadut tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä myös oman luontomme prosesseista. Suomessa oli jääkauden aikana hyvin samanlaiset olosuhteet kuin nyt Etelämantereella.

Suomi on tehnyt tutkimusta FINNARP-ohjelman puitteissa Etelämantereella pian neljännesvuosisadan ajan. Helsingin yliopiston tutkijat haluavat liittää geofysiikkaan ja geologiaan painottuneeseen tutkimuspalettiin entistä vahvemmin biologisen tutkimuksen. Vuodenvaihteessa tehty tutkimusretki oli ensimmäinen askel biologisten tutkimusten käynnistämiseksi.

Suomen Etelämanner-logistiikka FINNARP »»

Lammin biologinen asema »»

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Kirsikka Mattila
Kuva: Matti Leppäranta
26.9.2011
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus