Ei tulevaisuutta ilman luomua?

Ilmastonmuutos sysää maataloustuotantoa kohti luonnonmukaisempia menetelmiä.

Ilmastonmuutos sysää maataloustuotantoa kohti luonnonmukaisempia menetelmiä.

Vuoteen 2050 mennessä maailman väestö on laskelmien mukaan kasvanut yhdeksään miljardiin, ja ruokaa pitäisi nykymenolla tuottaa jopa 70 prosenttia enemmän. Samaan aikaan vaaditaan luomutuotannon lisäämistä. Onko tällainen yhtälö mahdollinen?

– Mielestäni kysymys kuuluu ennemminkin näin: Voidaanko yhdeksän miljardia ihmistä ruokkia ilman, että siirrytään kohti luonnonmukaisempaa ruoantuotantoa. Ei riitä, että tuotamme enemmän ruokaa, vaan menetelmien on muututtava, jotta voisimme ruokkia maailman väestön kestävästi, lataa MTT:n erikoistutkija Helena Kahiluoto.

Kahiluodon mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset – esimerkiksi lisääntyvä kuivuus jo nykyisinkin kuivilla alueilla, maan köyhtyminen ja vesistöjen heikko tila – vaativat tarttumaan toimeen ripeästi. Ympäristö ei kestä kasvavaa tuotantoa nykyisillä menetelmillä, ja myös energian kallistuminen fossiilisten polttoaineiden huvetessa tekee luonnonmukaisemmista menetelmistä paitsi kestävämpiä, myös kustannuksiltaan edullisempia.

Akuutein paine maataloustuotannon uudistamiseen on kehitysmaissa ja aivan erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa suurin osa maailman miljardista nälkäisestä asuu ja jossa nälkäisten määrä tulee lähitulevaisuudessa rajusti kasvamaan.

– Paikallisia resursseja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin ja turvallisemmin ottamalla käyttöön luomuviljelystä tuttuja menetelmiä, kuten tehokkaampaa kiertoviljelyä, palkokasvien käyttöä maan rikastuttajina ja peltometsäviljelyä, Helsinki Summer Schoolin järjestämässä Agriculture and Forestry in a Changing World -seminaarissa viime viikolla puhunut Kahiluoto painottaa.

Suomessa luomuviljelyn edistäminen sai napakan sysäyksen maabrändityöryhmän visioidessa, että vuoteen 2030 mennessä puolet Suomen maataloudesta olisi luomua. Taustalla oli muun muassa huoli maatalouden ravinnepäästöistä kärsivien vesistöjen tilasta. Brändin rakentajat haastoivat Helsingin yliopiston ja MTT:n pohtimaan luomutuotannon ja -tutkimuksen edistämistä Suomessa.

– Helsingin yliopisto ja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) asettivatkin keväällä yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä oli ehdottaa, miten nämä maatalous- ja elintarvikealan näkyvimmät kotimaiset tutkimustahot voisivat luomututkimusta – ja yliopistossa samalla luomualan opetusta – edistää. Ryhmän puheenjohtajana toiminut agroekologian professori Juha Helenius toivoo, että ehdotukset palvelisivat tarkoitustaan.

– Elinkeinoelämän ja järjestöjen Pro Luomu -yhdistykselle tarjottava tutkimuksen vastinpari, kanava luomua edistävien tutkimustarpeiden välittämisestä tutkijoille oli eräs työryhmän ajatuksista, Helenius kertoo.

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Sanna Schildt
Kuva: Linda Tammisto
30.8.2011
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus


 Tilaa uutiset RSS-syötteenä >>
Kuukauden uutiset >>
Uutisarkisto >>
Yliopisto-lehti
Yliopistolainen
Ylioppilaslehti