Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Järvivesien tummuminen vie ahvennaaraiden ruokahalun

Kirkas järvivesi on ilo ihmissilmälle, mutta ahvenille kyse on elämän perusedellytyksestä – niiden saalistustapa perustuu pääosin näköaistiin.

Monen mökkijärven vesi on muuttunut kirkkaasta samean keskikaljan väriseksi. Syynä vesien tummumiseen pidetään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia talvisateita. Lauhat ja sateiset talvet ovat kuljettaneet mailta vesistöihin ravinteita ja eloperäisiä aineita.

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan professori Hannu Lehtosen kestävän kalastuksen tutkimusryhmä on jo aiemmin osoittanut, että tummissa vesissä ahven häviää ravintokilpailussa esimerkiksi särjelle.

Nyt tutkimusryhmä havaitsi yllätyksekseen, että naarasahvenet kärsivät tummuvasta vedestä koiraitakin enemmän.

– Tutkimamme naarasahvenet jäivät tummissa vesissä pieniksi, sillä ne eivät syöneet yhtä tehokkaasti kuin kirkkaissa vesissä. Pienten naaraiden poikaset selviävät huonommin kuin isojen yksilöiden jälkeläiset, sanoo ryhmän tutkija Satu Estlander.

Kirkkaassa vedessä naaraat odotetusti söivät ahneemmin kuin koiraat. Ahvennaaraat ovat aikuisiällä koiraita nopeakasvuisempia, sillä koko ratkaisee niiden lisääntymismenestyksen. Naaraiden pitää kasvaa mahdollisimman suuriksi, jotta ne voivat tuottaa paljon jälkeläisiä. Suurikokoisten emokalojen mäti sisältää enemmän vararavintoa poikasille.

Estlanderin mukaan tummassa vedessä naaraiden syöntiteho romahti.

– Mitä tummempaa vesi on, sitä pienemmäksi naarasahvenet jäivät. Koiraiden kasvuun ja kokoon veden sameus ei vaikuttanut. Syy sukupuolten erilaiseen saalistuskäyttäytymiseen tummassa vedessä on vielä mysteeri.

Säädeltyä kalastusta

Myös kalastajat tavoittelevat suurikokoisia ahvennaaraita. Kalastuksen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus saattaa heijastua voimakkaasti kalojen evolutiiviseen säätelyyn.

– Kalastuksen säätelyn ohjauksessa tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotta kalastusta voitaisiin ohjata kalakantojen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, Estlander toteaa.

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa
-hanke » »

Teksti: Kirsikka Mattila ja Satu Estlander
Kuva: Satu Estlander
6.8.2010
www.helsinki.fi/verkkotoimitus