Helsingin yliopisto sai lähes kaikki uudet akatemiaprofessuurit

Suomen Akatemia valitsi kahdeksan akatemiaprofessoria vuosiksi 2012-2017. Heistä seitsemän toimii Helsingin yliopistossa.

Uskali Mäki

Maailmassa on miljoonia tutkijoita, mutta aina on jotakin tutkimatta. Erityisen paljon tällaista aliviljeltyä tilaa löytyy tieteenalojen väleistä. Kahden tai useamman tieteen kohdatessa löytyvät usein myös tuoreimmat ja merkittävimmät innovaatiot. Tieteiden tulevaisuus muokkautuu osin juuri tällaisten kohtaamisten kautta.

Aina kohtaaminen ei kuitenkaan tapahdu mutkattomasti, sanoo tutkimusjohtaja, professori Uskali Mäki. Hän on yksi vuoden 2013 alusta aloittavista akatemiaprofessoreista.

Kaksi tieteenalaa saattaa antaa yhdelle ilmiölle kaksi näennäisesti kilpailevaa selitystä tai vedota hankalasti yhteen sovitettavaan tutkimusaineistoon, ja niiden tutkimustyylit ja laatustandardit voivat olla hyvinkin erilaisia. Osa tutkijoista yrittää luoda siltoja tieteenalojen välille, toiset pitää ne ehdottomasti erillään.

– Erikoistuminen on viety niin pitkälle, että aito asiantuntemus saattaa kärsiä. Ekspertiisialueet eivät nivelly toisiinsa ja niiden väliin jää aukkoja, jolloin kokonaiskuva maailmasta voi jäädä hentoiseksi, Mäki kertoo.

Tällaisia tilanteita Mäen johtama Yhteiskuntatieteiden filosofian tutkimuksen huippuyksikkö pyrkii kirkastamaan. Mäki puhuu nimenomaan kirkastamisesta, sillä tieteidenvälisyys on hänen mukaansa retorinen iskusana, jota käytetään paljon mutta joka ymmärretään huonosti.

Yksi tutkimuskohteista on tieteellisten mallien matkaaminen alalta toiselle. Paraatiesimerkki on taloustieteellisten mallien siirtyminen muihin yhteiskuntatieteisiin, jopa luonnontieteisiin. Jotkut biologit ovat esimerkiksi alkaneet käyttää markkina-käsitettä eläinten käyttäytymistä tutkiessaan.

He väittävät, että paviaaniyhteisöissä on kysymys markkinakysynnästä ja -tarjonnasta, kun sukimista vaihdetaan seksiin tai poikasen pitelyyn. Virta kulkee myös toiseen suuntaan, kun esimerkiksi neurotieteen ja evoluutiobiologian tuloksia on ruvettu käyttämään yhteiskuntatieteissä.

Käsitteiden ja mallien siirtyminen on usein kitkaista ja kiistanalaista, sillä ne saattavat muuntua matkalla tai muokata vastaanottavaa tieteenalaa laajemminkin.

Ajattelun välineitä tiedepolitiikkaan

Paitsi auttamaan yhteiskuntatieteilijöitä huippuyksikkö pyrkii luomaan ajattelun välineitä tiedepolitiikan tarpeisiin, kuten tutkimuksen lupaavien trendien tunnistamiseen ja punnitsemiseen sekä resurssien suuntaamiseen.

Tärkeille tutkimuksen rahoittajille kuten Suomen Akatemialle tieteidenvälisyys on merkittävä kriteeri. Siksi tieteidenvälisyydestä puhutaan myös rahoitushakemuksissa.

– Ei ole aina helppo arvioida, onko puheella katetta vai onko se vain sanahelinää. Tässä yksiköllämme on annettavaa, Mäki toteaa.

Koulutukseltaan Mäki on sekä filosofi että taloustieteilijä. Hänen tarkoituksenaan on perustaa tieteidenvälisyyden filosofia, mihin myös hänen akatemiaprofessorikauden tutkimussuunnitelmansa tähtää.

Vuoden 2013 alussa akatemiaprofessorikautensa Helsingin yliopistossa aloittavat myös ovat professorit Lauri Aaltonen, Yrjö Helariutta, Jaakko Kaprio, Antti Kupiainen ja Juha Merilä sekä dosentti Elina Vuola.

Suomen Akatemia valitsi kahdeksan akatemiaprofessoria kaudelle 2013–2017 »»

TUHAT-tutkimustietojärjestelmä: Uskali Mäki »»

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Tuomo Tamminen
Kuva: Wilma HUrskainen
13.6.2012
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus


 Tilaa uutiset RSS-syötteenä >>
Kuukauden uutiset >>
Uutisarkisto >>
Yliopisto-lehti
Yliopistolainen
Ylioppilaslehti