Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Muddusjärven arboretum yöttömässä yössä

Muddusjärven tutkimusasema tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön. Ilmastonmuutoksen myötä alue saattaa nousta entistäkin tärkeämpään asemaan.

Emeritusprofessori Jouko Laasasenaho harppoo maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan vierailijaryhmän oppaana toimivan Viikin opetus- ja tutkimustilan johtajan Reijo Heikkilän perässä pitkin muddusjärveläistä parisataa vuotta vanhaa metsää tarkastamassa koealueita.

- Koealueilla, kuten tällä 30 metriä kertaa 30 metriä kokoisella palstalla, voidaan saada tarkempaa pitkän aikavälin tietoa metsän kasvusta ja puulajien suhteiden vaihtelusta pohjoisissa metsissä kuin yksittäisiä puita mittailemalla, Laasasenaho kertoo.

Samanlaisia metsävarojen käytön laitoksen, nykyisen metsätieteiden laitoksen koeruutuja on maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Ivalosta pohjoiseen sijaitsevan Muddusjärven tutkimusaseman metsiin merkitty viisitoista. Koeruudun puut kairataan ja tietoa metsien kasvusta ja muutoksista kerätään noin parinkymmenen vuoden välein.

- Näinkin vanhoissa puissa kasvu on jo hidasta, Laasasenaho selventää.

Syysnaattinaurista ja pitkän päivän perunaa

Helsingin yliopisto sai Muddusniemen tilan alueet lahjoituksena vuonna 1946. Niistä muodostettiin yhdessä muiden alueiden kanssa tutkimus- ja opetustila, jossa tehtiin monenlaisia pohjoisen maa- ja metsätalouden kehitykseen tähtääviä tutkimuksia.

Maatalouspuolen toiminta lopetettiin 1995, mutta metsäalan tutkimukset jatkuvat edelleen. Alueella on muun muassa 1970-luvulla istutettu arboretum, jossa tutkitaan Siperian, Kanadan ja Kamtšatkan niemimaan alueiden lajien sopeutumista Lapin oloihin. Emeritusprofessori ihastelee sembramäntyjen ja siperianlehtikuusten hyvää vointia.

- Mielenkiintoista on, että tavalliset kuusetkin menestyvät näin mukavasti, hyvän matkaa kuusirajan pohjoispuolella. Tosin täytyy muistaa, että tämä arboretum on perustettu peltomaalle.

Eri lehtikuusialkuperiä on koeistutettu muuallekin Muddusjärven metsiin. Puulaji sopisi hyvin Lapissa kasvatettavaksi, mutta vielä sen kasvatuksesta ei ole laajemmin innostuttu.

- Siperianlehtikuusi on monikäyttöinen puu, ja erittäin lahonkestävä, Laasasenaho kertoo.

Ilmastonmuutoksesta lisätutkittavaa?

Muddusjärven asema luo puitteet monenlaiselle tutkimukselle. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kalatutkijat ovat käyneet jo pitkään asemalla keräämässä materiaalia.

Myös ilmastontutkimus olisi sopiva yhteistyökumppani, sillä ilmastonmuutoksen myötä pohjoisten alueiden tutkimus kiinnostaa yhä useampia. Aiemmin on väläytelty muutoksessa olevaan poronhoitoon liittyvää tutkimusta, kuten porojen ruokintakysymyksiä.

- Bioenergian tutkimusta kannattaisi kehittää ja yhteistyötä tehdä esimerkiksi porontutkimuslaitoksen ja Saamelaisinstituutin kanssa, Laasasenaho visioi.

Muddusjärven tutkimusasema » »

Kesäpäivän seisaus Muddusjärven tutkimusasemalla - katso kuvat maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Facebook-sivuilla » »

Teksti ja kuva: Sanna Schildt
28.6.2010
www.helsinki.fi/verkkotoimitus