Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Luonnonvalintaa maatalous-Suomessa

Ihmiskunnalle on tapahtunut viimeisen 10 000 vuoden aikana paljon. Onko kuitenkin niin, että kulttuurisiin ja teknologisiin uudistuksiin tuhansia vuosia sopeuduttuamme kehitystämme ohjaisi yhä luonnonvalinta?

PNAS-lehdessä 30.4. julkaistussa tutkimuksessa tutkijaryhmä esittelee tuloksiaan historiallisista populaatioista. Suomalaisittain hyvin edustetun ryhmän aineistona oli 5923 suomalaisen tiedot kirkonkirjoista vuosilta 1760–1849. Helsingin yliopistosta ryhmässä oli mukana psykologian tutkija Markus Jokela.

Ihmispopulaatioiden luonnonvalintaa on tutkittu suhteellisen vähän. Tutkimuksen tulokset ovat mielenkiintoisia.

Ryhmä tutki maanomistajien ja maattomien suomalaismaalaisten selviytymistä pariutumisikään asti, pariutumista ja lisääntymismenestystä. He havaitsivat, että luonnonvalinnan vaikutus oli tutkituissa ihmispopulaatiossa yhtä vahva kuin muilla eläinlajeilla tehdyissä empiirisissä tutkimuksissa.

Ihmispopulaatioissa luonnonvalinnan merkityksen on usein ajateltu heikentyneen viimeisinä huiman vauhdikkaan kehityksen vuosituhansina. Tutkimus antaa selkeitä merkkejä siitä, ettemme suinkaan ole olleet evolutiivisen luonnonvalinnan ulkopuolella.

Kilpailu kumppanista

1700- ja 1800-lukujen vaihteen suomalaisella maaseudulla yksiavioisuus oli sääntö. Avioero oli kielletty, eikä avion ulkopuolista seksuaalisuutta hyväksytty yleisesti. Useampia kumppaneita saattoi olla lähinnä leskeksi jääneillä miehillä, jotka saattoivat avioitua uudemman kerran. Silti tilastoitu materiaali osoittaa, että näinkin rajoitetuissa olosuhteissa voi tapahtua luonnonvalintaa.

Tutkimus havaitsi luonnonvalinnan lisäksi myös sukupuolivalinnan toimivan tutkituissa populaatioissa. Sukupuolivalinnalla tarkoitetaan suoraan lisääntymiseen kohdistuvaa valintapainetta, kuten esimerkiksi miespuolisten populaation jäsenten kilpailua pariutumiskumppaneista.

Tutkimus rohkaisee geneettisten tutkimusten ja tiettyihin ominaisuuksiin keskittyvien tutkimusten lisäksi jatkamaan laajempia tutkimuksia, jotka keskittyvät luonnonvalintaan. Tämä voisi auttaa ymmärtämään ihmisen jatkuvaa evoluutiota ja sen muutoksia yhä paremmin.

Artikkelin Natural and sexual selection in a monogamous historical human population kirjoittajia Jokelan lisäksi ovat Alexandre Courtiol ja Virpi Lummaa Sheffieldin yliopistosta, Jenni E. Pettay Turun yliopistosta, ja Anna Rotkirch Väestöliitosta.

PNAS-lehden artikkeli: Natural and sexual selection in a monogamous historical human population »»

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Mikko Pelttari
Kuva: 123rf
2.5.2012
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus