Vihreitä ilmastopakolaisia

Osaako ja saako ihminen korjailla ekosysteemejä? Muun muassa tätä pohditaan tänään 15.5. Tiedekulman keskustelussa, jossa aiheena on avustettu leviäminen.

Vihreitä ilmastopakolaisia

Luonnon suojeleminen on joskus kettinkejä ja kahliutumista, mutta suojeltavien suhteen on suosittu passiivisuutta. Lajeja autetaan korkeintaan pitämällä hanakimmin leviäviä kilpailijoita loitolla. Esimerkiksi ketokasveja suojellaan pusikoitumiselta niittämällä.

Ilmastonmuutoksen jyllätessä on kuitenkin alettu miettiä, pitäisikö meidän yrittää korjata aiheuttamaamme tuhoa aktiivisemmin. Voisimmeko esimerkiksi auttaa kasveja pakosalle, kun lämpenevä tai kuivuva ilmasto ajaa ne ahtaalle?

Ainakin Yhdysvalloissa on paikoin jo ryhdytty spontaaneihin pelastusoperaatioihin.

– Jos suunnittelemattomat siirrot epäonnistuvat, koko menetelmä saatetaan perusteetta hylätä, miettii yliopiston Luonnontieteellisessa keskusmuseossa väitöskirjaansa tekevä Elina Vaara.

Vaara on mukana dosentti Susanna Lehvävirran johtamassa hankkeessa, jonka tarkoitus on muodostaa perusteltu kanta "avustettuun leviämiseen" luonnon suojelemisen menetelmänä. Ajatus on siirtää kasveja sinne, minne niiden olisi muutenkin luontevin levitä, ellei aikataulu olisi käynyt ylivoimaiseksi.

Tutkijat korostavat, etteivät he ole avustetun leviämisen edusmiehiä. He selvittävät, toimisiko idea.

– Avustettu leviäminen voi hyvinkin osoittautua liian työlääksi tai jopa haitalliseksi, Lehvävirta sanoo.

– Mutta jos esimerkiksi EU:sta joskus tulee avustettua leviämistä koskevia velvoitteita, meillä on hyvä olla tutkimustietoon perustuva valmis kanta: "joo, järkevää" tai "ei käy".

Toistaiseksi asia nimittäin on lähes täysin tutkimaton. Lajien siirtämisestä tulevat päällimmäisenä mieleen kauhutarinat, joissa mantereelta toiselle päätyneet kasvit tai eläimet tuhoavat karmeasti kotoperäisiä lajeja: lupiinit, rotat, niilinahvenet...

Myös juridisesti katsoen avustettu leviäminen on juuri tällainen vieraslajien aiheuttama uhka.

– Luonnonsuojelulainsäädäntömme ei tunnista ilmastonmuutosta, saati avustettua leviämistä, kertoo Vaara, joka keskittyy tutkimuksessaan nimenomaan oikeudellisiin kysymyksiin.

Yksi ennakkotapaus on hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan luontojärjestö ei saa pyydystää lounaisrannikon valkoposkihanhia ja käyttää niitä sijaisemoina pohjoisemmassa. Hankkeella tahdottaisiin istuttaa Lapista kadonnut kiljuhanhi sinne uudelleen. Oikeus tulkitsi luonnonsuojelulakia niin, että valkoposkihanhi on pohjoisessa vieraslaji, joten sitä ei saa päästää luontoon.

Näin tulkiten kaikki avustettu leviäminen olisi luonnonsuojelulain vastaista, mutta olisiko täyskielto lain tarkoituksen parasta palvelemista? Onhan sekä pykälien että avustetun leviämisen päämääränä biodiversiteetin suojelu.

Avustetusta leviämisestä keskustellaan Yliopisto-lehden järjestämässä tilaisuudessa Tiedekulmassa tänään 15.5. kl 17 alkaen. Lehvävirran ryhmän lisäksi mukana on Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Leif Schulman, filosofi Ville Lähde sekä keskusteluttajana biologi, yliopistonlehtori Petri Nummi.

TIEDEKULMASSA 15.5.2012: Nooan Arkki – Kuinka sukupuutot vältetään? »»

Tiedekulma »»

Yliopisto-lehti »»

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Antti Kivimäki ja Virve Pohjanpalo
Kuva: Lauri Voutilainen
15.5.2012
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus


 Tilaa uutiset RSS-syötteenä >>
Kuukauden uutiset >>
Uutisarkisto >>
Yliopisto-lehti
Yliopistolainen
Ylioppilaslehti