Kohti uusia biopolttoaineiden tuotantotapoja

Professori Yrjö Helariutta selvitti yhdessä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa geneettisen prosessin, joka säätelee puusolujen kehitystä kasvien juurissa. Menetelmä saattaa edistää biopolttoaineen tuotantoa.

Kasvien puusolut ovat pullollaan biopolttoaineen raaka-aineeksi soveltuvaa selluloosaa. Tutkijoiden nyt kehittämän menetelmän avulla puusolujen kasvu voi tulevaisuudessa olla entistä vauhdikkaampaa. Solujen erityispiirteiden muodostumista säätelevien geneettisten viestien ymmärtäminen auttaa tutkijoita ohjaamaan kasvien kehitystä toivottuun suuntaan, ja kasvisolut voidaan esimerkiksi räätälöidä tuottamaan haluttu määrä tiettyä solukkoa tai kudosta.

Juuri näin tekivät Viikin tutkijat. He havaitsivat, että kahden hormonin välinen vuorovaikutus säätelee puusolukon tuotantoa kasvien juurissa. Tutkijat muuntelivat hormonien liikkumista ja kasvien kykyä havaita näitä hormoneja. Tuloksena syntyi kasveja, joilta puuttui puusolukkoa tai ne tuottivat sitä normaalia runsaammin.

Tutkija Anthony Bishoppin mukaan uudet tutkimustulokset auttavat ymmärtämään puun muodostukseen vaikuttavia tekijöitä.

– Kasvien vettä kuljettavan puusolukon muodostuminen on ollut erittäin tärkeää maalle levittäytymisessä. Työmme esittelee mekanismin, jonka avulla vettä kuljettavien puusolujen erityispiirteet määräytyvät.

Current Biology -lehdessä julkaistu tutkimus edistää satokasvien ja metsäpuiden kehittämistä toivottuun suuntaan. Myös metsäteollisuus voi hyötyä kasveista, joiden puusolukon rakennetta on muokattu teollisuuden tarpeisiin sopivammaksi.

Tutkimus suoritettiin lituruoholla (Arabidopsis thaliana), joka on pieni rikkaruohoksi luokiteltava mallikasvi. Seuraavaksi tutkimustuloksia on tarkoitus soveltaa kaupallisesti merkittävämpiin lajeihin, kuten riisiin ja metsäpuihin.

Kestävämpien ja nopeammin kasvavien kasvien kehittämisellä on erityistä merkitystä nyt ilmastonmuutoksen ja energiahuolien aikakaudella. Puun muodostuksen ohella tuore tutkimus valottaa laajemminkin kasvien kehitystä.

Alkuperäisartikkeli Current Biology -lehdessä »»

Biotekniikan instituutti »»

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Kirsikka Mattila
Kuva: Wilma Hurskainen
31.5.2011
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus