Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Kolmas ikä alkaa kuusikymppisenä

Suurten ikäluokkien vireät eläkepäivät haastavat perinteisen elämänkaarimallin.

Kuusikymmentäluvulla suuret ikäluokat saivat olla Suomen ensimmäistä nuorisoa. Nyt itse kuusikymppisinä he saavat ensimmäisenä sukupolvena kokeilla kunnolla niin sanottua kolmatta ikää. Sillä tarkoitetaan työiän ja varsinaisen vanhuuden välistä ikävaihetta, jossa ihminen voi vielä tehdä kaikenlaista mukavaa.

- Suurille ikäluokille on odotettavissa aiempaa enemmän terveitä eläkevuosia, sosiaaligerontologian professori Antti Karisto kertoi Oikeus olla vanha -tilaisuudessa 14. toukokuuta Porthaniassa.

Kun massat alkavat toden teolla elämään kolmatta ikäänsä, yhteiskunnassa tulee Kariston mukaan tapahtumaan jotakin samanlaista kuin 1960-luvulla, jolloin nuoruuden käsite nykymuodossaan syntyi.

- Tähän ikävaiheeseen tullaan uusin odotuksin ja asentein. Ilmiö kapinoi terveellä tavalla mekaanista elämänkaariajattelua vastaan.

Vaikka terveitä vuosia onkin paljon edessä, apua aletaan jossakin vaiheessa tarvita. Suomen julkinen palvelujärjestelmä on kuitenkin valitettavan sirpaleinen, yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Kaisu Pitkälä kertoi omassa puheenvuorossaan. Järjestelmän monimutkaisuus jopa estää palvelujen saamisen.

- Jos omalääkäriä ei ole, omaishoitajat eivät kykene löytämään kaikkia tarjolla olevia palveluja.

Pitkälä näkee hyväksi nykyistä asiakaslähtöisemmän mallin ja kertoi tutkimuksesta, jossa 63 dementiaperheen apuna oli oma koordinaattori, joka tarkemmin kuunteli sairastavien omia toiveita. Ei ehkä yllätä, että asiakkaat olivat tyytyväisempiä. Mutta kuntakin säästi kokeilussa 500 000 euroa kahdessa vuodessa.

- Puolet säästöstä syntyi laitoshoidon lykkääntymisestä ja toinen puoli palvelujen paremmasta kohdistamisesta, Pitkälä sanoi.

Teksti: Tapio Ollikainen
Kuva: Niina Viitanen
22.5.2008
www.helsinki.fi/verkkotoimitus

 Tilaa uutiset RSS-syötteenä >>
Kuukauden uutiset >>
Uutisarkisto >>