Turvelautat takaavat kaakkureiden pesimärauhan Nuuksiossa

Tutkimusajankohtana Nuuksion pesivien kaakkuriparien määrä kymmenkertaistui, vaikka samaan aikaan ihmiskävijöiden määrä kolminkertaistui.

Naaras hautoo pesässään turvelautalla. Keskellä olevaan karahkaan on sidottu köysi, jonka toisessa päässä on kiviankkuri lammen pohjalla. Lautalla naaras kokee olonsa turvatuksi eikä hevin lähde pesältään, vaikka rannoilla liikkuisikin kulkijoita.

Luonnossa vaeltaessaan voi tahtomattaan tuhota lintujen pesinnän. Pienemmälle kuikkalinnullemme kaakkurille (Gavia stellata) Nuuksion kansallispuiston suosio oli koitua kohtalokkaaksi.

Haittamekanismi on seuraava: Retkeilijä kävelee polkua lammen rannassa, jolloin munia hautova kaakkuri säikähtää ja pakenee rantatöyräällä olevasta pesästään. Munat jäävät yksin ja altistuvat sekä säälle että pedoille. Kylmällä säällä alkio munan sisässä paleltuu, helteellä uv-säteily voi vaurioittaa alkion kehitystä.

– Nuuksio on pääkaupunkiseutua, ja siellä elää paljon varislintuja ja muita petoja, jotka eivät säiky ihmistä, tai ainakin säikkyvät vähemmän kuin kaakkuri. Niinpä kaakkurin palatessa pesälle munat voi olla syöty, riistaeläintieteen yliopistonlehtori Petri Nummi kertoo.

Ratkaisuksi ongelmaan Helsingin yliopiston riistaeläintieteen tutkijat kokeilivat pesimälauttoja. Vuosina 1994–2011 yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen kumppaneineen lohkoi Nuuksion soistuneiden lampien turvereunuksesta 1–2 neliömetrin kokoisia, sarakasveja ja rahkasammalta versovia turvelauttoja, asetti niiden alle ponttoniksi kymmenen litran mehukanistereita, kuljetti lautat uimalla rauhaisaan paikkaan lammessa ja ankkuroi kivellä pohjaan.

– Ihan naturelle siinä mentiin. Uimahousuja pyrin pitämään, en aina niitäkään. Pidemmillä matkoilla otin pelastusliivit suonenvetojen varalle, Väänänen kertoo.

Mieleenpainuvin hetki oli kesällä 2004, kun Väänänen työnsi tyynenä lauantai-iltana lammessa lauttaa paikoilleen. Kaakkuripariskunta laskeutui lammelle ja ui parinkymmenen metrin päähän seuraamaan touhua. Seuraavana kesänä kaakkuripari alkoi pesiä lautalla.

Tilaa ihmisille ja eläimille

Turvelauttakokeilu osoittautui suureksi menestykseksi. Nuuksion lammissa pesivien kaakkuriparien määrä kasvoi 17 vuoden aikana yhdestä kymmeneen. Pesinnässään onnistuneiden – eli poikasen teini-ikään saattaneiden – kaakkuriparien määrä kasvoi nollasta kymmeneen.

– Samaan aikaan Nuuksion kävijämäärä kolminkertaistui. Tämä on rohkaiseva tulos siitä näkökulmasta, miten kansallispuistoissa riittää tilaa sekä ihmisille että eläimille, Nummi sanoo.

Nummi oli viime juhannuspäivänä Nuuksiossa pitämässä kirjaa puiston ihmismäärästä.

– Väentiheys ja tungos oli valtava. Ei voisi kuvitella, että kaakkuri pystyisi siellä rannalla pesimään.

Metsätieteiden laitos »»

TUHAT-tutkimustietojärjestelmä: Petri Nummi »»

TUHAT-tutkimustietojärjestelmä: Veli-Matti Väänänen »»

Luontoon.fi: Nuuksion kansallispuisto »»

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Antti Kivimäki
Kuva: Veli-Matti Väänänen
15.4.2013
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus