Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Passiivisesta pänttäämisestä syvälliseen ymmärtämiseen

Oppimisen käytäntöjen tulee perustua uusimpaan tutkimukseen siitä, millainen oppiminen on mielekästä ja tehokasta.

– Liian usein päädytään pelkästään ”bulimiaoppimiseen”, jossa opiskelijat tankkaavat tietoa kirjoista tai opettaja syöttää sitä ylen määrin. Sen jälkeen oppilaat oksentavat tiedon koepaperiin ja unohtavat, toteaa kasvatuspsykologian professori, varadekaani Kirsti Lonka.

Longan mukaan ihmisen muisti toimii niin, että minkä nopeasti oppii, sen nopeasti myös unohtaa. Pänttääminen on siis tulevaisuuden kannalta hyödytöntä.

– Hyvät Pisa-tulokset ovat hieno asia, mutta mitä tapahtuu niiden jälkeen? Lonka kysyy.

Lukioissa painotetaan liikaa koeviikkoja, joiden aikana tankataan tietoa, ja sama jatkuu yliopistojen tenteissä. Jos Pisa tehtäisiin lukion ja yliopiston jälkeen, päättelytaidot saattaisivat olla jopa heikentyneet.

– Oppimisessa on tärkeintä hyvän yleissivistyksen saaminen. Taideaineet ja sosiaaliset taidot on nostettava kunniaan, Lonka perää.

Yhteiskunta ei hänen mukaansa tarvitse passiivisia kansalaisia, jotka opiskelevat vain suoriutuakseen ja selviytyäkseen kokeista. Työelämässä tarvitaan aktiivisesti käsiteltyä tietoa, joka on syvällisesti ymmärrettyä ja sovelluskelpoista.

Oppimisen käytäntöjä tulee kehittää

Lonka kehittää innovatiivisia oppimismenetelmiä, joille on tyypillistä opiskelijoiden aktiivisuuden, kysymisen ja osallistumisen lisääminen. Kiinnostus, tunteet ja motivaatio ovat keskeisiä oppimisen sytyttäjiä ja syventäjiä.

Myös uusin aivotutkimus tukee tällaista ajattelua, sillä nykyään tiedämme aivojen tunnekeskusten olevan läheisessä yhteydessä oppimiseen ja muistamiseen. Aivot eivät ole vain tietoa prosessoiva elin, sillä niitä stimuloivat voimakkaasti esimerkiksi musiikki, taide ja liikunta.

Jos tulevat opettajat saavat opiskella innostavalla tavalla, he motivoituvat itsekin käyttämään aktivoivia menetelmiä. Lasten ymmärtäminen on tärkeää, siksi on siirryttävä pois tiedonsiirtämisestä ja pinnallisesta oppimisesta.

– Tähän voisi antaa valmiudet moderni positiivinen psykologia, joka perustuu kannustamiseen ja ihmisen vahvuuksien löytämiseen, Lonka toteaa. Yksinkertaisesti ja viidellä koolla sanottuna: kunnioita, kuuntele, kiinnostu, kannusta ja kiitä.

Kirsti Lonka on yksi uuden Lapsesta käsin -kirjan tekijöistä. Kirjan on toimittanut Jarno Paalasmaa ja kustantanut PS-Kustannus. Lonka on käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kasvatuspsykologian professori ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava varadekaani. Hän työskentelee myös vierailevana professorina Tukholman Karoliinisessa instituutissa.

Kommentoi uutista Facebookissa » »

Teksti: Mari Peltonen
Kuva: Linda Tammisto
7.4.2011
http://www.helsinki.fi/verkkotoimitus