Suomen syöpätutkimus kiilaa maailman huipulle

Suomen syöpätutkimus nousee Euroopan ja koko maailman huipulle, kun mittarina käytetään keskimääräistä siteerausten määrää julkaisua kohti. Euroopan viidenneksi siteeratuin syöpätutkija on akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta.

Lab Times -lehden tekemä vertailu osoittaa, että suomalainen syöpätutkimus on Euroopan ja koko maailman huippua, kun mittarina käytetään tieteellisten artikkeleiden keräämiä siteerausmääriä. Lab Timesin syöpätutkimusta koskeva julkaisuanalyysi koskee vuosia 1998 – 2009.

Siteerausten kokonaismääriä tarkasteltaessa paljon julkaisuja tuottavat suuret maat vievät voiton; Euroopan kolmen kärki on Saksa, Englanti ja Italia. Suomi on yhdennellätoista tilalla.

Mutta kun siteeraukset suhteutetaan julkaisujen määrään, Suomi ampaisee Euroopan kärkeen – ja ainoana Euroopan maana Suomi päihittää tässä vertailussa myös Yhdysvallat.

Suomalaisten syöpätutkijoiden julkaisut keräsivät tarkasteltuna ajanjaksona keskimäärin 26,4 siteerausta, kun Yhdysvalloissa vastaava luku oli 22,4. Euroopan maista toiselle sijalle nousi tässä tarkastelussa Sveitsi – keskimäärin 21,7 siteerausta julkaisua kohti – kolmantena oli Hollanti (21,4) ja neljäntenä Ruotsi (21,2).

Maiden välisessä vertailussa on huomioitu vain ne artikkelit, jotka on julkaistu syöpätutkimuksen erikoislehdissä, joten monitieteisissä huippulehdissä, kuten Nature ja Science, julkaistut artikkelit jäävät vertailun ulkopuolelle. Tästä huolimatta vertailun tekijät uskovat vertailun kuvaavan varsin luotettavasti maiden tuottavuutta syöpätutkimuksessa.

Eurooppalaisten syöpätutkijoiden henkilökohtaisessa sitaatiovertailussa akatemiaprofessori Kari Alitalo ylsi viidennelle sijalle 26 358 siteerauksella. Hänen edelleen sijoittuivat professori Guido Kroemer Paris Descartes -yliopistosta, professori Richard Peto ja professori Adrian L. Harris Oxfordin yliopistosta ja professori Josef Penninger Wienin Molecular Biotechnology-instituutista.

Henkilökohtaisessa sitaatiomäärien vertailussa on huomioitu kunkin tutkijan kaikki syöpätutkimusta koskevat artikkelit, myös monitieteisissä lehdissä julkaistut.

Vertailun tekijät toteavat, että syöpätutkimuksen rajaaminen omaksi tarkastelukohteekseen varsinkin yksittäisten tutkijoiden työtä tarkasteltaessa ei ole helppoa, koska syöpätutkimus on läheisessä yhteydessä monien muiden biolääketieteen alojen kanssa.

"Eniten siteerattujen tutkijoiden lista edustaa kauniisti sitä laajaa biolääketieteen kirjoa, josta syöpätutkimus koostuu – molekyyli-, solu- ja kehitysbiologiaa, epidemiologiaa, kliinistä onkologiaa, biokemiaa, toksikologiaa, immunologiaa, patologiaa, hematologiaa...", artikkelissa todetaan.

Julkaisukohtaisten siteerausten määrällä mitattuna Euroopan syöpätutkimus jää yhä selvästi jälkeen Yhdysvalloista; yhdysvaltalaistutkijoiden keskimääräinen sitaatioluku julkaisua kohden on 22,4, kun se eurooppalaistutkijoilla on 14,9. Myös Australia (21,5) Kanada (20,8) ja Japani (17,3) päihittävät tässä vertailussa Euroopan. Yksittäisistä Euroopan maista vain Suomi lyö tässä vertailussa Yhdysvallat.

Katso video Kari Alitalon syöpätutkimuksesta yliopiston YouTube-kanavalla »»

Lab Times: Cancer Research – Publication Analysis 1998 – 2009 »»

Tuhat-tutkimustietojärjestelmä: Kari Alitalo »»

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuva: Veikko Somerpuro
1.3.2012
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus


 Tilaa uutiset RSS-syötteenä >>
Kuukauden uutiset >>
Uutisarkisto >>
Yliopisto-lehti
Yliopistolainen
Ylioppilaslehti