Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Väitöskirja ja lapsi vievät ruokajonoon

Väitöskirja ja lapsi muodostavat vaikean yhtälön, joka pahimmillaan syöksee tutkijanaisen ruokajonoon.

Helsingin yliopiston tutkija ja tuntiopettaja Susanna Itäkare oli kirjoittamassa väitöskirjaa kahden lapsen yksinhuoltajana, kun apurahahanat ehtyivät.

Työttömäksi työnhakijaksi hän ei voinut ilmoittautua, sillä samaan aikaan ei voinut olla yliopistossa läsnä oleva jatko-opiskelija. Ilman läsnäoloa ei taas voinut valmistua.

Toimeentulotukea ei herunut, sillä köyhyys oli sosiaalivirkailijan tulkinnan mukaan oma valinta. Tutkijaa kehotettiin luopumaan väitöskirjasta ja menemään töihin.

Itäkare kertaa tuntojaan tuoreessa kokoomateoksessa Tutkimusmatkoja äitiyteen. Kirjassa 30 naista kertoo onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan tutkijanuran ja äitiyden yhdistämisessä.

– Pahimmillaan apurahat joustavat äitiyden vuoksi vain yhdeksän kuukautta. Apurahatutkijat ovat eriarvoisessa asemassa verrattuna palkkatyöläisiin, joilla joustoa on kolme vuotta, kertoo Johanna Ruohonen kirjan julkistamistilaisuudessa perjantaina.

Väestöliiton erikoistutkija Anna Rotkirch esitteli samassa tilaisuudessa hätkähdyttäviä tilastoja: 45–49 -vuotiaiden miesten lapsettomuus laskee tasaisesti koulutustason noustessa, mutta naisilla suunta on päinvastainen.

Tutkijakoulutuksen saaneista naisista lapsettomia on 27 prosenttia, miehistä vain 16 prosenttia.

Tutkijoiden sosiaali- ja työttömyysturva on parantunut 2000-luvun alusta vain vähän.

– Suomessa vain joka kymmenes lapseton on tehnyt tietoisen valinnan. Osittain tutkijanaiset eivät ole löytäneet kumppania. Toisaalta kaikilla ei onnistu se ruletti, että lykätään lastensaantia 35-vuotiaaksi, Rotkirch kommentoi.

Kansainvälisen naistenpäivän juhla Helsingin yliopiston juhlasalissa maanantaina 8.3.2010 klo 16.00 – 18.30
Lue lisää»»

Teksti: Antti Kivimäki
Kuva: Wilma Hurskainen
8.3.2010
www.helsinki.fi/verkkotoimitus