Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Askeleen edellä rikollisia

Rikostutkijat tekevät melkein ihmeitä.

Nyt rikossarjojen ystävät voivat kokeilla taitojaan rikostutkijoina Murha Heurekassa -näyttelyssä. Tiedekeskuksessa tutkitaan uhrin verestä alkoholimääriä kromatografilla sekä analysoidaan dna:ta. Eikä unohdeta sormenjälkiä.

— Sormenjäljillä on edelleen tärkeä asema teknisenä välineenä, vahvistaa Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, Keskusrikospoliisin erikoistutkija Jari Leskinen.

Nykyään jäljet skannataan sormenpäistä ja niiden vertailu rekisterissä oleviin jälkiin onnistuu saman tien.

— Sormenjälkiä ja hammaskarttoja käytetään dna-menetelmien rinnalla varsinkin suuronnettomuuksien uhrien tunnistukseen. Näin tehtiin Estonian uppoamisen ja Thaimaan tsunamin uhrien tunnistamisprosessissa, toteaa Philippe Lunetta Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista.

Dna mullisti rikostutkimuksen. Sen avulla ratkaistaan omaisuusrikoksia, mutta myös seksuaalirikosten selvittämisessä dna voi olla ratkaiseva. Sen tietävät nykyään myös uhrit.

— Seksuaalirikoksesta saatetaan nykyään uskaltaa ilmoittaa helpommin, kun rikoksen selvittäminen perustuu myös objektiivisiin löydöksiin, Lunetta huomauttaa.

Viime aikoina myös oikeuskemia on kehittynyt merkittävästi, samoin oikeuslääketieteen kuvausmenetelmät.

— Röntgen-, CT- ja magneettiresonanssikuvauksen avulla voidaan saada tärkeää ja tarkkaa tietoa vainajasta jo ennen varsinaista ruumiinavausta, Philippe Lunetta sanoo.

Rikollisten kintereillä pysyminen ei riitä, vaan Keskusrikospoliisi pyrkii olemaan heitä edellä.

— Nyt ovat pinnalla internetin tuomat uhat. Nörtti on nörttiä vastassa, Leskinen sanoo.

Aiheesta kerrotaan lisää maaliskuun Yliopisto-lehdessä.

Yliopisto-lehden verkkosivut » »
Hjelt-instituutti » »
Murha Heurekassa –näyttely » »

Teksti: Siina Vasama
Kuva: Veikko Somerpuro
29.3.2010
www.helsinki.fi/verkkotoimitus