Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Lapsena aloitettu musiikkiharrastus auttaa läpi elämän

Musiikin harrastaminen helpottaa lapsen kielten oppimista, parantaa keskittymiskykyä ja antaa mahdollisuuden ilmaista tunteita, joita lapsi ei ehkä muuten osaisi tai voisi ilmaista.

Musiikki vaikuttaa nopeasti. Tutkimuksissa on havaittu, että jo reilu vuosi pianonsoiton aloittamisen jälkeen aivojen kuulo- ja motorista järjestelmää säätelevät alueet ovat laajentuneet ja lapsen tarkkaavaisuus kohentunut.

Psykologian dosentti Minna Huotilaisen mukaan samankaltaisia fysiologisia muutoksia ei aikuisilla tapahdu, vaikka soittamaan voi toki oppia iästä riippumatta.

– Lapsena aloitettu musiikkiharrastus on laajemmin hyödyllinen, Huotilainen summasi Speech and Brain 2010 -konferenssin yhteydessä järjestetyllä yleisöluennolla lauantaina 20. maaliskuuta.

Laula lapselle

Ennen kuin lapsi on soittotunti-iässä, hänelle kannattaa laulaa. Laulaminen on eräänlaista puhevalmennusta.

Lastenlauluille on tyypillistä, että sävelkorkeus vaihtuu jokaisen tavun kohdalla. Vaikka lapsi ei vielä ymmärtäisi puhetta, hän tunnistaa laulusta tavurajat, mistä on hyötyä kielenoppimisessa. Vanhempien kannalta huojentavaa on, että sillä, meneekö sävel ihan nuotilleen, ei ole merkitystä.

Vähän vanhemmat lapset oppivat itse laulaessaan erottelemaan äidinkielensä tavuja ja äänteitä. Myöhemmin koulussa tästä kyvystä on etua vieraiden kielten tunneilla.

– Musiikkiharrastus ei välttämättä näy todistuksen numerossa, mutta se auttaa nimenomaan käytännön kielitaidon oppimista.

Jo pieni treenaaminen, esimerkiksi kuoroharjoitukset kerran viikossa, saa aikaan myönteisiä muutoksia.

Puute järjestelmässä

Eniten musiikkiharrastuksesta hyötyvät ne, joille äänteiden erottelu, kielen oppiminen ja keskittyminen on vaikeaa.

Valitettavasti juuri he jäävät usein musiikkikoulutuksen ulkopuolelle. Melodian- ja rytmintoistokykyä mittaavissa musikaalisuusteissä he eivät ole vahvoilla, eivätkä vanhemmatkaan aina rohkaise ”epämusikaalisia” lapsia musiikin pariin.

– Nykyjärjestelmä on tältä osin ongelmallinen. Tarvittaisiin opetusta myös niille, jotka eivät pääse sisään musiikkiopistoihin. Kyllähän liikuntaakin järjestetään ylipainoisille, Huotilainen huomauttaa.

Lue myös: Musiikkia aivoille » »
Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (JY, HY) » »

Teksti: Henri Purje
Kuva: Veikko Somerpuro
23.3.2010
www.helsinki.fi/verkkotoimitus