Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Mikä ihmeen vaikuttavuus?

Yliopiston ja yhteiskunnan yhteispeli puhutti seminaarissa.

Suomen Akatemian, Suomalaisen tiedeakatemian ja Helsingin yliopiston seminaarissa 11.3. keskusteltiin tutkimuksen vaikuttavuudesta ja vaikuttavuuden mitattavuudesta.

— Suomalaisessa tiedepolitiikassa on 1970-luvulta lähtien yhä enemmän korostettu yliopiston velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, toteaa dosentti Allan Tiitta.

Radikaalimpi muutos tapahtui 90-luvun lamassa, kun julkisen tutkimusrahoituksen painopistettä siirrettiin teknologiaan. Vuonna 2004 yliopistoille määrättiin uusi velvollisuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Professori Markku Löytösen mielestä perustutkimus on aina yhteiskunnallisesti hyödyllistä, mutta sen vaikutuksia vaikeaa ennustaa.

— Yksi syy on perustutkimuksen pitkä, jopa satojen vuosien, aikaikkuna. Tutkimusta ohjaavan politiikan aikaikkuna on lyhentynyt vaalikauden mittaiseksi, Löytönen huomauttaa.

Johtaja Tarmo Lehtola Advansis Oy:stä kertoi seminaarissa menetelmistä, joilla vaikuttavuutta mitataan. Hän on kehittänyt vaikuttavuusmittareita yhdessä Suomen Akatemian kanssa.

Menetelmiä ovat asiantuntija-arvioinnit, kyselyt ja haastattelut. Indikaattoreina käytetään muun muassa patentteja ja viittausmääriä.

Johtaja Leena Vestala opetusministeriöstä vertaa tiedepolitiikkaa kultamunia munivaan hanheen.

— Kaikkea kaikille -ajattelu ei toimi. Kultamunat löytyvät yliopistojen vahvuuksiin fokusoimalla.

Vestala painotti seminaarin kriittisille keskustelijoille, että julkista tutkimusrahoitusta on tällä vaalikaudella kuitenkin tuntuvasti lisätty.

Aiheesta kerrotaan lisää seuraavassa Yliopisto-lehdessä.

Teksti:Janne Juhana Rantala
Kuva: Veikko Somerpuro
12.3.2010
www.helsinki.fi/verkkotoimitus

 Tilaa uutiset RSS-syötteenä >>
Kuukauden uutiset >>
Uutisarkisto >>