Mämmistä asiaa

Jokaisella on oma mielipiteensä mämmin mausta, mutta harva tietää mitään mämmin historiasta.

Suomalainen perinteinen pääsiäisherkkuSuomalaisten perinteinen pääsiäisruoka mämmi on peräisin jo ajalta ennen uskonpuhdistusta. Katoliseen perinteeseen kuuluneen paastonajan ruokana mämmi oli tunnettu Lounais-Suomessa jo 1200-luvulta lähtien. Alun perin mämmi on ollut osa suomen- ja ruotsinkielisen rahvaan pitkänperjantain ateriaa.

Akateemisissa piireissäkin on vuosisatojen kuluessa oltu kiinnostuneita mämmistä. Daniel Juslenius, Kuninkaallisen Turun Akatemian teologian professori, kirjoitti vuonna 1700 varsinaissuomalaisten syömästä, mämmiksi nimitetystä puurosta, joka paistettiin uuninlämmössä koivuntuohisissa astioissa eli ropeissa. Juslenius kuvasi mämmiä seuraavin sanoin: "Se on tosin väriltään mustahkoa, mutta kuitenkin harvinaisen makeata ja sitä syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi".

Akatemian kemian professori Pehr Adrian Gadd julkaisi vuonna 1751 mämmin valmistusohjeen: "Yksi osa ruisjauhoja, kaksi osaa jauhettuja ruismaltaita, jotka imelletään kuumassa vedessä, tuokkoseen pantua vetelähköä seosta kypsennetään lievässä uuninlämmössä 6–7 tuntia". Mämmin valmistus ei ole tästä vuosien saatossa paljoakaan muuttunut.

Kaunopuheisuuden professori Henric Gabriel Porthan (1739–1804) oli puolestaan ensimmäinen tutkija, joka kiinnitti huomiota mämminsyönnin levinneisyyteen. Porthanin mukaan mämmin kanta-aluetta 1700-luvun loppupuolella olivat Häme ja osin Etelä- ja Lounais-Suomi.

1800- ja 1900-luvuilla tapa syödä mämmiä pääsiäisen aikaan levisi vähitellen koko maahan. Etelä-Karjalaan ja Lappiin pääsiäismämmi vakiintui kuitenkin vasta 1930-luvun jälkeen. Paistamiseen tarvittavat ropeet korvautuivat myöhemmin tuohta jäljittelevillä pahvituokkosilla. Samalla mämminvalmistus on siirtynyt lähes täysin kotiuuneista ruokateollisuuden liukuhihnoille.

Nykyisin suomalaiset syövät mämmiä noin kaksi miljoona kiloa vuodessa. Mämminsyönnissä järjestetään vuosittain myös MM-kilpailut – kuinkas muuten kuin Suomessa.

Verkkotoimitus toivottaa lukijoilleen hyvää pääsiäistä!

Teksti ja kuva: Liisa Parviainen
24.3.2005
www.helsinki.fi/verkkotoimitus

Kuukauden uutiset »»
Uutisarkisto »»