Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Suomalaistutkijoiden kehittämä EEG näyttää keskosvauvan aivoradat jo niiden kehittyessä

Helsingin yliopiston tutkijat ovat viime vuosina tehneet useita läpimurtoja keskosten aivojen toiminnan selvittämisessä, aivoja suojaavien hoitomuotojen kehittämisessä sekä niihin liittyvien sairaalakelpoisten tutkimusmenetelmien luomisessa.

Joka vuosi satojen suomalaislasten aivot ja sen myötä tuleva elämä vaarantuvat liian varhaisen syntymän tai synnytyksen aikaisen hapenpuutteen vuoksi. Aivot ovat herkkä elin, eikä niiden selviytymiseen riitä pelkkä lapsen pitäminen hengissä. Tieteen uusimmat saavutukset ovat tarjoamassa merkittävää parannusta vauvan aivoille ja elämälle.

– Keskeinen haaste aivojen hoidon kehittämisessä on löytää menetelmiä, joilla aivojen hyvinvointia voisi tutkia ja tarkkailla vauvojen teho-osaston olosuhteissa, sanoo lasten neurofysiologian dosentti Sampsa Vanhatalo.

Helsingin yliopistossa professori Kai Kailan ja professori Juha Voipion neurobiologian laboratoriossa tehty tutkimus- ja kehitystyö on opettanut ymmärtämään vauvojen aivosähkötoimintaa täysin uudella tasolla. Nyt tiedetään, että monet EEG-rekisteröinnissä näkyvät aivotapahtumat, joiden merkitystä ei aikaisemmin ymmärretty, ovat välttämättömiä pikkukeskosen aivojen rakentumisen ja kehittymisen kannalta.

Nämä havainnot ovat avanneet mahdollisuuden kehittää monitorointilaitteita, joilla voidaan seurata vauvan aivojen hyvinvointia teho-osastohoidon aikana. Helsingin yliopisto ja Hyksin lastenklinikan vauvateho-osasto ovatkin saaneet erityistä kansainvälistä huomiota EEG-menetelmistä, joissa pienten keskosvauvojen aivosähkökäyrää mitataan huomattavan suurella tarkkuudella.

Aivojen kehityshäiriöt esiin jo keskosvaiheessa

– Kehittämämme tiheäelektrodimyssyt (dense array EEG) ja niihin liittyvä laajakaistavahvistin (full-band EEG) tuovat esiin tärkeitä vauvan aivotoiminnan muotoja, jotka ovat jääneet aiemmin täysin huomiotta. Lisäksi on kehitetty menetelmä selvittää pikkukeskosen aistitoimintoja jo silloin kun aivojen radat vasta kasvavat paikoilleen. Perinteinen neurologinen tutkimus ei tuolloin vielä onnistu, Vanhatalo kertoo.

Helsingissä tehty tutkimustyö on siirtynyt poikkeuksellisen nopeasti käytäntöön myös muualla maailmassa: laajakaistavahvistimet kuuluvat jo alan suurimpien laitevalmistajien valikoimiin ja myös vauvojen tiheäelektrodimyssyjä valmistetaan teollisesti. Laitteilla on kliiniset myyntiluvat sekä Euroopan Unionin (CE certificate) että Yhdysvaltojen (FDA) markkinoilla.

– Vauvojen ’multimodaalinen’ EEG-tutkimus voi auttaa tunnistamaan välitöntä hoitoa tai neurologista kuntoutusta tarvitsevat lapset jo varhain keskosaikana. Nykyisin diagnoosi voidaan tehdä usein vasta pikkulapsivaiheessa. Lapsen kehityksen ja myöhemmän elämänlaadun kannalta voi olla ratkaisevan tärkeää, että oikeanlainen hoito ja kuntoutus osataan aloittaa mahdollisimman varhain, Vanhatalo sanoo.

18.2. ilmestyneessä Journal of Visualized Experiments (JoVE) -lehdessä suomalaistutkijat esittelevät kehittämänsä tutkimusmenetelmän ja osoittavat, miten sitä käytännössä voidaan turvallisesti ja lapsen muuta hoitoa häiritsemättä soveltaa teho-osaston olosuhteissa. JoVE on ainoa tiedelehti maailmassa, joka julkaisee kaikki artikkelinsa sekä teksti- että videomuodossa.

Journal of Visualized Experiments: Preterm EEG: A Multimodal Neurophysiological Protocol » »

HYKS:n Lastenklinikan tutkijat ovat mukana EU:n rahoittamassa NEMO-hankkeessa, jossa kehitetään hoitoa vastasyntyneiden epileptisiin kohtauksiin. Hankkeeseen liittyen Vanhatalon tutkimusryhmä on kehittänyt useita täysiaikaisen vastasyntyneen lapsen EEG-mittaustekniikoita. Hankkeen yhteydessä on myös tuotettu kansainväliseen käyttöön tarkoitettu videopaketti, jossa opetetaan muille vauvateho-osastoille erilaisia tapoja suorittaa vauvan EEG-tutkimus sekä näytetään ratkaisuja ongelmatilanteisiin laadukkaan EEG-tutkimuksen varmistamiseksi. Videokooste » »

Vauvojen aivojen parhaaksi: Vauva-lehti ja Helsingin yliopisto keräävät varoja EEG-laitteen hankkimiseksi vauvojen teho-osastolle » »

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuva: Sampsa Vanhatalo
20.2.2012
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus