Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Kuka päättää, miltä huomisen Haiti näyttää?

Haitin maanjäristyskatastrofin jälkihuollossa siirrytään pikkuhiljaa välttämättömien perustarpeiden tyydyttämisestä jälleenrakennukseen.

Kyseessä on yksi viime vuosikymmenten suurimmista jälleenrakennushankkeista. Valtaosa maan infrastruktuurista on tuhoutunut ja lähes kahdelta miljoonalta ihmiseltä puuttuu katto pään päältä.

Arviot uudelleenrakennuksen kestosta vaihtelevat muutamasta vuodesta jopa vuosikymmeniin. Rahallisesti saatetaan puhua kymmenistä miljardeista euroista.

Ulkomaiselle osaamiselle on tarvetta

Asiantuntijat ovat jokseenkin yksimielisiä sen suhteen, että haitilaisten omin voimin yhteiskuntaa ei saada takaisin jaloilleen.

Näkemykset ulkomaalaisten roolista sen sijaan vaihtelevat. Monet ovat varoittaneet, että Haitissa saattaa toistua Irakin miehityksen, hirmumyrsky Katrinan ja Aasian tsunamin jälkeinen kuvio, jossa suuryritysten ja ulkomaisten toimijoiden intressit ovat toisinaan menneet kansan edun edelle ja kriisin nojalla on ajettu läpi yhteiskunnallisia muutoksia, jotka eivät normaalioloissa olisi olleet mahdollisia.

Latinalaiseen Amerikkaan erikoistunut Helsingin yliopiston tutkija Markus Kröger ei pidä tällaisen niin sanotun tuhokapitalismin vaaraa Haitin päällimmäisenä ongelmana.

– Haiti on nyt niin vahvasti YK:n ja muun maailman vahtivan silmän alla, että en usko Yhdysvaltojen tai monikansallisten yritysten voivan toimia yhtä härskisti kuin näissä muissa tapauksissa, Kröger arvioi.

Myöskään Suomen varakunniakonsulina Haitin naapurimaa Dominikaanisessa tasavallassa toimiva Pasi Kapanen ei olisi liian huolissaan. Nykyoloissa kaikki muutos on parempaan, sillä ”pahemmaksi tilanne ei voi enää mennä”, Kapanen sanoo.

Hänen mukaansa osaavien yhteistyökumppanien avulla Haitista on mahdollista rakentaa jopa parempi kuin mitä se oli ennen järistyksiä. Näille markkinoille suomalaisyritystenkin kannattaisi pyrkiä.

Esimerkiksi rakennus-, energia- ja metsäsektoreilla Suomesta löytyy sellaista kokemusta, jolle olisi käyttöä. Menestyminen tarjouskilpailuissa edellyttää kuitenkin ripeää reagointia. Oikea hetki toimia olisi nyt, Kapanen painottaa.

Uuteen alkuun paikallislähtöisesti

Myös Kröger uskoo, että katastrofi saattaa tarjota rutiköyhälle ja sosiaalisten ongelmien vaivaamalle maalle mahdollisuuden ”uuteen alkuun”. Hän kuitenkin korostaa, että vetovastuu kuuluu haitilaisille ja että myös ruohonjuuritason edut on huomioitava päätöksiä tehtäessä.

– Tällä ei pitäisi tehdä bisnestä, ei edes toissijaisesti. Tärkeintä on haitilaisten olojen pysyvä parantaminen.

Krögerin mielestä olisi järkevää, että latinalaisamerikkalaiset saisivat suurimman roolin jälleenrakennuksesta ja kansainvälistä rahoitusta kanavoitaisiin ensisijaisesti alueellisten ja paikallistoimijoiden kautta. Firmojen ja hallitusten sijaan vastuu jälleenrakennuksen käytännön toteutuksen järjestämisestä kannattaisi antaa yhteiskunnallisille liikkeille.

Muun muassa Amerikkojen kehityspankin IDB:n puheenjohtaja Luis Alberto Moreno on esittänyt samankaltaisia näkemyksiä.

Käytännöstä on rohkaisevia esimerkkejä tsunamin jälkeisestä Thaimaasta, jossa paikallisyhteisöjen itsensä vetämät uudelleenrakennushankkeet ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi.

Teksti: Henri Purje
Kuva: Lehtikuva, AP Photo/Ramon Espinosa
9.2.2010
www.helsinki.fi/verkkotoimitus