Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Kylmää sotaa lopettamassa

Venäjän modernisaatiosta ja eurooppalaistumisesta on puhuttu vähintään Pietari Suuren ajoista lähtien. Toinen aina aika ajoin esille nouseva asia on länsimaiden Venäjää koskeva epäluulo ja ymmärryksen puute.

– On onnetonta, miten Venäjää tulkitaan vain Putinin ja Medvedevin olemattoman valtataistelun näkökulmasta. Joka kerta, kun jompikumpi lausuu jotakin, ollaan löytävinään rivien välistä jotakin. Se on keinotekoista ja tulkinnoista tulee turhan keveitä, professori ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen tuhahtaa.

Kivisen johtamassa Venäjän tutkimuksen huippuyksikössä pyritään määrittelemään uudestaan koko se tapa, jolla lännessä ymmärretään Venäjän muutos. Yksikön tutkimuksessa Venäjä on muutakin kuin Kreml ja oligarkit: siellä on perheet, koulu, armeija, yritykset, alueet, kansalaiset – koko yhteiskunnan kirjo.

– Olemme haastaja sekä lännessä että Venäjällä vallitseville ajattelutavoille. On tärkeää korostaa, että Venäjällä tehdään nyt suuria valintoja, ja tärkeää on se, kuka valintoja tekee. Liian usein ajatellaan, että Venäjä on yksinkertaisesti jonkin ideologian tai vääjäämättömän kehityskulun pauloissa, Kivinen toteaa.

– Venäjän kehitys on paljon ristiriitaisempaa ja avoimempaa kuin yleensä ajatellaan.

Yksikön tutkijat liikkuvat ympäri Venäjää niin Karjalan ja Kuolan kylissä kuin Moskovassa ja Pietarissakin. Tietoa hankitaan haastatteluin, kyselyin, kvantitatiivisella seurannalla, tilastoja tutkimalla ja arkistoja koluamalla. Tutkijoista löytyy sosiologeja, historioitsijoita, kulttuurintutkijoita, oikeustieteilijöitä ja taloustieteilijöitä. Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa on mukana Tampereen yliopisto. Muita partnereita ovat muiden muassa Aalto-yliopiston transitiotalouksia tutkiva CEMAT-tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian oppiaine ja Pietarin Eurooppalainen yliopisto.

Yhtenä konkreettisena tavoitteena on olla mukana lopettamassa kylmää sotaa, josta Venäjä ja länsi eivät Kivisen mukaan ole vieläkään päässeet kokonaan irti.

– Lännellä ja Venäjällä on edelleen yhteensä 5 000 strategista ydinohjusta suunnattuna toisiinsa. Jos niiden keskinäisen vastakkainasettelun saisi purettua, sillä olisi valtavat poliittiset ja taloudelliset seuraukset. Itse asiassa muita vaihtoehtoja ei ole, muu johtaa maailman tuhoutumiseen, Kivinen kärjistää.

– Tämä on saman suuruusluokan haaste globaalille yhteistyölle kuin ilmaston muutos, hän sanoo.

Aleksanteri-instituutti » »
Kysy venäjän vaaleista - Aleksanteri-instituutin vaaliasiantuntijat vastaavat (PDF) » »
Tutkimus Helsingin yliopistossa » »
Suomen Akatemia valitsi 15 uutta tutkimuksen huippuyksikköä (6.6.2011) » »

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Tuomo Tamminen
Kuva: Linda Tammisto
29.12.2011
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus