Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kehittymässä kansantaudiksi

Ruoansulatuselinten sairauksista ei keskustella kutsuilla eikä niitä sairastavia julkkiksia näy mediassa kertomassa taudistaan. Kukapa haluaisi antaa kasvot haavaiselle paksusuolen tulehdukselle?

– Vatsan ja suoliston sairaudet eivät ole oikein salonkikelpoisia puheenaiheita niin kuin vaikkapa sydänsairaudet, sanoo Martti Färkkilä, Suomen ensimmäinen gastroenterologian professori.

Ruoansulatuselinten sairaudet ovat kuitenkin yleisiä, hankalia ja usein vakavia sairauksia. Helikobakteerin aiheuttama ulkustauti – ”mahahaava” – on hyvää vauhtia katoamassa hygieniatason nousun myötä. Tulehdukselliset suolistosairaudet, haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti, sen sijaan lisääntyvät kuuden prosentin vuosivauhtia. Näiden sairauksien esiintyvyys on Suomessa maailman huippua; 37 sadastatuhannesta suomalaisesta sairastaa jompaakumpaa.

– Nämä ovat erityisesti nuorten aikuisten ja varsinkin miesten sairauksia. Myös lapsilla nämä sairaudet ovat yleistymässä, Färkkilä sanoo.

Tulehduksellisten suolistosairauksien syytä ei tiedetä – perinnöllisyydellä on osuutensa, mutta sairauksien nopea lisääntyminen selittyy vain ympäristötekijöissä tapahtuneilla muutoksilla. Toistaiseksi parantavaa hoitoa näihin sairauksiin ei ole.

Maksakirroosi ja maksasyöpä lisääntyvät Suomessa huolestuttavaa vauhtia – maksasyöpiä ennakoidaan vuonna 2020 olevan 130 prosenttia enemmän kuin nyt. Maksojen suurin tuhoaja on alkoholi; muita syntipukkeja ovat virushepatiitit ja rasvamaksa, mutta tulehduksellisilla suolistosairauksilla on niilläkin osansa.

– Tulehdukselliseen suolistosairauteen liittyvä sappitiehyeiden tulehdus ja sen seurauksena kehittynyt sklerosoiva kolangiitti ovat pohjoismaissa tavallisin maksansiirron syy, Färkkilä toteaa.

– Mitä alkoholiin tulee, hätkähdyttävää on, että hoitoon tulee yhä useammin nelikymppisiä perheenäitejä, jotka ovat huomaamattaan juoneet maksansa. Muutama lasi viiniä päivittäin riittää.

Sairaudet havaitaan usein liian myöhään

Myös paksusuolisyöpä lisääntyy. Koska sairaus on pitkään lähes oireeton, se havaitaan usein liian myöhään. Sairaus olisi kuitenkin helppo havaita tähystystutkimuksella jo varhaisvaiheessa.

– Jos paksusuolen syöpää seulottaisiin tähystystutkimuksella, kuolleisuus siihen vähenisi jopa 70 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa tällainen seulonta on tarjolla kaikille 50-vuotiaille.

Färkkilä haluaisi suunnata tutkimuksen ja terveydenhoidon rahoitusta nykyistä enemmän vaiheeseen, jossa sairauksia on vielä mahdollisuus ehkäistä tai parantaa. Hän haluaisi myös kohentaa pahassa ahdingossa olevan kliinisen tutkimuksen asemaa.

– Tutkimusrahoituksen painotus on pitkään keskitetty niin sanottuihin huippuyksiköihin, jolloin se suuntautuu ammattimaista, kokopäiväistä tutkimusta tekeville perustutkijoille. Tämä on johtanut kliinisen tutkimuksen vähenemiseen kun alalle on ollut äärettömän vaikea saada resursseja. Jos maamme korkeatasoista kliinistä tutkimusta halutaan ylläpitää ja kehittää, täytyy myös resurssointiin saada muutos.

Helsingin yliopisto juhlistaa uusien professorien astumista tehtäväänsä juhlaluennoin huomenna 15.12.2010. Professori Färkkilä luennoi gastroenterologian muuttuvasta tautikirjosta yliopiston pienessä juhlasalissa klo. 14.15. Juhlaluennot ovat kaikille yliopistolaisille ja yliopiston ystäville avoimia tilaisuuksia.

Professorien juhlaluentojen ohjelma » »

Kommentoi uutista Facebookissa » »

Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen
14.12.2010
www.helsinki.fi/verkkotoimitus